Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

¿Kunsa alajjpachan utjki ukajj uñachtʼayistu?

¿Kunsa alajjpachan utjki ukajj uñachtʼayistu?

Kunanakatï alajjpachan utjki ukanakajja, astronomía toqet yatjjattʼatanakarojj wal musparayi. Uk sum yatjjatañatakisa, jichhajj suma aparatonakanïpjjewa. ¿Kunsa yatjjatawayapjje?

Kunanakatï alajjpachan utjki ukajj wali suma organistʼatawa. Astronomy sat revistan mä yatichäwipan akham siwa: “Galaxianakajj suma organistʼatäpjjewa, janiw aleq ukhamak uchatäpkiti” sasa. ¿Kunjamatsa suma organistʼatäpjje? Cientificonakajja kunatï jan uñjaski ukaw yanaptʼi sasaw sapjje, ukajj materia oscura satawa. “Jan uñjkañ mä andamiökaspas ukhamawa, ukaw galaxianakarusa, mayachtʼat galaxianakarusa, mayachtʼat walja galaxianakarus katjjasi”.

¿Kunjamatsa alajjpachanakajj suma organistʼatäpacha? ¿Aleq ukhamatakti uñstpacha? Allan Sandage sat mä cientificojj kamsänsa uk uñjapjjañäni, jupajj Diosan utjatap creyïnwa, aka qhepa patak maranakan wali uñtʼata mä astrónomo chachänwa.

Jupajj akham sänwa: “Amuyujarjamajja suma organistʼata yäparu lurtʼatajj janiw aleq ukhamatak uñstkaspati, suma organistʼatäñatakejj mayniw utjayañapa” sasa.

Jakaña utjañapatakejj alajjpachajj suma lurtʼatawa. Fuerza nuclear débil sasin cientificonakajj sapki ukat amuytʼañäni. Uk utjipanwa intejj mä pachpak qhantʼani. Ukantï chʼamapajj wali jukʼakïspajja, intejj janiw utjkaspänti. Maysa toqetjja, wali chʼamanïspäna ukhajja, intejj janiw utj-jjaspänti.

Janiw fuerza débil ukakejj alajjpachan suma lurtʼatäkiti, walja ukhamanakasa, leyinakas suma lurtʼatarakiwa. Ukanakajj jan utjkaspa ukhajja, janiw jakañajj utjkaspati. Ciencia toqet qellqeri Anil Ananthaswamy chachajj akham siwa: ‘Leyinakasa yaqha ukhamanakas jan pachpäkaspäna ukhajja, warawaranakasa, planetanakasa, galaxianakasa janiw utjkaspänti, jakañas janirakiw utjkaspänti’ sasa.

Oraqejja jaqenakan jakapjjañapatakiwa. Oraqer jarkʼaqki uka samanajj (atmósfera) wali suma lurtʼatawa, umas wakiski ukarjamaw utji, phajjsis oraqer yanaptʼañapatakejj qhawqchʼäñapäkitï ukham lurtʼatarakiwa. National Geographic revistajj akham siwa: “Geología, ecología, biología ukanakan mayachtʼatätapatjja, aka oraqenakwa jaqenakajj suman jakasipjjaspa” sasa. *

Kuntï mä yatjjatata chachajj siski ukarjamajja, intisa planetanakasa galaxiasankiwa, yaqha warawaranakat jayankarakiwa. Ukham jayankatap laykuw aka oraqen jakäwejj utji. Aka oraqetï galaxia taypinkaspa jan ukajj uka ladonakankaspa ukhajja, wal qhantʼanitapajj jan waltʼayistaspawa. Ukampis aka oraqejja, zona de habitabilidad galáctica sasin cientificonakajj uñtʼapki uka cheqankiwa.

Física toqet yatjjatata Paul Davies chachajja, kunanakatï alajjpachan utjki ukanakata, aka oraqeta, alajjpachata, leyinakapat yatjjattʼatawa. Jupajj akham siwa: “Mä akatjamatsa, mä explosión utjatapatsa aka oraqesa alajjpachas utjkaspa ukarojj janiw creyiñjamäkiti [...]. Akankatasajj mä amtampi luratätaswa uñachtʼayi” sasa. * Cheqas uka chachajja, aka oraqsa alajjpachsa jaqenaksa Diosaw luri sasajj janiw yatichkiti, ukampis ¿kunsa jumajj amuyta? Taqe ukanakajja, aka oraqesa alajjpachasa, jakañ utjañapatak lurtʼatätapwa uñachtʼayi. ¿Ukajj janit mä Luririn utjatap uñachtʼayki?

^ Párrafo 8 National Geographic qellqatajja, Diosas oraqsa jaqenaksa lurkaspa ukham janiw sañ munkiti. Jan ukasti, aka oraqejj jaqenakan jakapjjañapatakejj kunja suma lurtʼatasa uka toqetwa parli.

^ Párrafo 10 Paul Davies: La mente de Dios (Lorenzo Abellanas Rapun chachan traducita), 1993.