Maud asuu Ranskassa ja työskentelee vammaisten lasten koulunkäyntiavustajana. Äskettäin eräällä oppitunnilla käsiteltiin holokaustia ja natsien keskitysleirejä. Keskitysleireillä vankien tuli käyttää vanginpukua, johon oli ommeltu värillinen kangaspala. Palan väri ja muoto ilmaisi, miksi henkilö oli vangittu.

 Oppitunnilla tuli puhetta violetista kolmiosta, joka oli joidenkin vankien vaatteissa. Opettaja arveli sen kuuluneen homoseksuaaleille. Tunnin jälkeen Maud selitti opettajalle, että natsit käyttivät violettia kolmiota Jehovan todistajien tunnuksena. a Hän tarjoutui tuomaan opettajalle lisää tietoa aiheesta. Opettaja otti tarjouksen vastaan ja pyysi häntä kertomaan aiheesta koko luokalle.

 Eräs toinen opettaja, joka käsitteli samaa aihetta luokkansa kanssa, näytti taulukkoa, jossa selitettiin, mitä vankien käyttämät tunnukset tarkoittivat. Taulukkoon oli merkitty oikein, että violetti kolmio oli Jehovan todistajien tunnus. Oppitunnin jälkeen Maud tarjosi opettajalle lisää aineistoa aiheesta. Opettaja halusi aineiston ja järjesti niin että Maud voisi esittää sen hänen oppilailleen.

 Maud valmisti ensimmäiselle luokalle 15 minuutin mittaisen esityksen, mutta ennen esitystä opettaja sanoikin, että hän saisi käyttää siihen koko tunnin. Aluksi Maud näytti videon siitä, miten natsit vainosivat Jehovan todistajia. Kun videolla kerrottiin, että natsit veivät 800 todistajalasta pois vanhempiensa luota, Maud pysäytti videon ja luki kokemuksen kolmesta lapsesta, jotka erotettiin vanhemmistaan. Videon katsomisen jälkeen Maud päätti esityksen lukemalla Gerhard Steinacherin, 19-vuotiaan itävaltalaisen Jehovan todistajan, jäähyväiskirjeen, jonka hän kirjoitti vanhemmilleen vain muutamia tunteja ennen kuin natsit teloittivat hänet vuonna 1940. b

 Maud piti samankaltaisen esityksen myös toiselle luokalle. Maudin rohkeuden ansiosta molemmat opettajat varmasti mainitsevat Jehovan todistajat, kun he seuraavan kerran käsittelevät oppitunneilla natsien keskitysleirien uhreja.