LENNOSSA olevan suihkukoneen siipien kärkiin syntyy voimakkaita ilmapyörteitä. Nämä pyörteet kasvattavat ilmanvastusta, mikä lisää polttoaineen kulutusta. Lisäksi ne ravistelevat perässä tulevaa konetta voimakkaasti, jos koneet lentävät liian pienellä etäisyydellä toisistaan. Siksi samalta kiitoradalta lähtevien lentojen väliin täytyy jättää riittävästi aikaa, jotta pyörteet ehtivät hävitä.

Lentokoneinsinöörit ovat keksineet, miten näitä ongelmia voidaan vähentää. Ratkaisu on siivenkärkievä eli winglet, johon on otettu mallia liitelevien lintujen, kuten haukkojen, kotkien ja haikaroiden, siivenkärkien ylöspäin kääntyneistä sulista.

Mieti: Näiden suurten lintujen siivenkärkien sulat taipuvat lennon aikana ylöspäin melkein pystyasentoon. Se saa aikaan mahdollisimman suuren nostovoiman mahdollisimman lyhyillä siivillä. Se myös parantaa suorituskykyä. Insinöörit ovat suunnitelleet samanmuotoisia lentokoneen siipiä. Tuulitunnelikokeissa on käynyt selville, että jos siipien kärkiä taivutetaan niin että ne ovat juuri oikeassa kulmassa ilmavirtaan nähden, lentokoneen suorituskyky paranee – nykyään jopa yli kymmenen prosenttia. Siivenkärkievät vähentävät ilmanvastusta pienentämällä pyörteitä. Lisäksi ne tuottavat eräänlaista työntövoimaa, joka ”kompensoi lentokoneen normaalin ilmanvastuksen vaikutusta”, sanotaan kirjassa Encyclopedia of Flight.

Siivenkärkievien ansiosta lentokoneet pystyvät lentämään pitempiä matkoja ja kuljettamaan enemmän kuormaa sekä kuluttavat vähemmän polttoainetta. Lisäksi niihin voidaan rakentaa lyhyemmät siivet, mikä helpottaa pysäköintiä. Esimerkiksi NASAn uutistiedotteen mukaan vuonna 2010 lentoyhtiöt ”säästivät kautta maailman 7,5 miljardia litraa lentopolttoainetta”. Näin myös lentoliikenteen päästöt vähenivät tuntuvasti.

Mitä ajattelet? Ovatko liitelevien lintujen ylöspäin taipuvat siivenkärjet evoluution vai suunnittelun tulosta?