MITÄ jos perheesi näyttää joutuneen riitelyn kierteeseen? Ehkä riitoja on entistä useammin ja ne ovat entistä kiivaampia. Kenties ette aina edes tiedä, mistä kiistely alkoi. Siitä huolimatta rakastatte toisianne, eikä kumpikaan teistä halua loukata toista.

On tärkeää muistaa, että mielipide-erot eivät välttämättä tarkoita sitä, että perheen rauha on mennyttä. Se, miten käsittelee erimielisyyksiä – eivät erimielisyydet itsessään – voi ratkaista sen, miten rauhallinen tai vihamielinen tunnelma perheessä on. Mietihän seuraavia neuvoja, jotka voivat auttaa lopettamaan riitelyn.

Riitaan tarvitaan aina kaksi osapuolta. Kun toinen alkaa puhumisen sijasta kuunnella, kiivas sanaharkka voi rauhoittua. Vastusta siksi kiusausta antaa samalla mitalla takaisin, kun sinua provosoidaan. Hillitsemällä itsesi säilytät itsekunnioituksen ja arvokkuuden. Muista, että rauhan säilyttäminen perheessä on tärkeämpää kuin väittelyn voittaminen.

”Missä ei ole puita, sammuu tuli, ja missä ei ole panettelijaa, vaimenee riita.” (Sananlaskut 26:20.)

Aktiivinen ja empaattinen kuunteleminen, niin ettei keskeytä eikä tuomitse ennakolta, voi auttaa tukahduttamaan vihastuksen ja palauttamaan rauhan. Älä epäile toista huonoista vaikuttimista tai lue ilkeydeksi sellaista, mikä saattaa johtua ihmiselle ominaisesta epätäydellisyydestä. Ota sen sijaan huomioon toisen tunteet. Loukkaava puhe voi johtua pikemminkin ajattelemattomuudesta tai haavoittuneista tunteista kuin pahantahtoisuudesta tai kostonhalusta.

”Pukeutukaa – – sääliväisyyden hellään kiintymykseen, huomaavaisuuteen, nöyrämielisyyteen, lempeyteen ja pitkämielisyyteen.” (Kolossalaisille 3:12.)

Jos olet vaarassa räjähtää, voi olla viisasta poistua kohteliaasti ja antaa tunteiden jäähtyä vähän aikaa. Ehkä voit mennä toiseen huoneeseen tai lähteä kävelylle, kunnes pääset taas tasapainoon. Tässä ei ole kyse pakoilusta tai mykkäkoulusta. Kun tunteet kuumenevat, voi olla viisasta rukoilla Jumalalta kärsivällisyyttä ja ymmärtäväisyyttä.

”Lähde siis pois, ennen kuin riitely on puhjennut.” (Sananlaskut 17:14.)

Se että kohdistat energiasi purevan vastaväitteen hiomiseen, ei paranna tilannetta. Yritä mieluummin sanoa jotakin, mikä lievittää läheisesi loukattuja tunteita. Älä sanele, miltä hänestä pitäisi sinun mielestäsi tuntua, vaan pyydä nöyrästi selvennystä ja kiitä kaikista vinkeistä, jotka auttavat sinua ymmärtämään häntä.

”Joku puhuu ajattelemattomasti kuin miekan pistoin, mutta viisaiden kieli on lääkitystä.” (Sananlaskut 12:18.)

Yhden perheenjäsenen kärsimättömyys voi helposti suututtaa toisen. Vastusta kiusausta korottaa ääntäsi, sättiä toista tai olla sarkastinen, tunnetpa itsesi miten loukatuksi tahansa. Vältä vahingollisia syytöksiä, kuten ”Sinä et välitä minusta” tai ”Et koskaan kuuntele”. Kerro sen sijaan puolisollesi rauhallisesti, miten hänen käytöksensä on vaikuttanut sinuun (”Minusta tuntuu pahalta, kun sinä. . .”). Töniminen, lyöminen, potkiminen tai mikä tahansa muu väkivalta ei tietenkään ole koskaan hyväksyttävää. Sama pitää paikkansa nimittelystä, halveksivista kommenteista tai uhkailusta.

”Kaikki ilkeämielinen katkeruus ja suuttumus ja vihastus ja huutaminen ja herjaava puhe olkoon kaukana teistä kaiken pahuuden ohella.” (Efesolaisille 4:31.)

Älä anna kielteisten tunteiden estää sinua näkemästä tärkeintä tavoitettasi – sovinnon tekemistä. Muista, että jos riitelet jonkun kanssa, molemmat häviävät. Jos teet sovinnon, molemmat voittavat. Ota vastuu omasta osuudestasi kiistassa. Vaikka olisit vakuuttunut siitä, ettet ole tehnyt mitään väärää, voit silti pyytää anteeksi ärsyyntymistäsi, reagointitapaasi tai sitä, että olet tahattomasti pahentanut tilannetta. Rauhaisat suhteet ovat tärkeämpiä kuin ylpeys ja toisen peittoaminen kiistassa. Mikäli joku pyytää anteeksi sinulta, anna anteeksi nopeasti.

”Pyrkikäämme siihen, mikä edistää rauhaa ja mikä on rakentavaa toisillemme.” (Roomalaisille 14:19.)

Kun riita on ohi, mitä voit tehdä edistääksesi perheen rauhaa? Tätä käsitellään seuraavassa kirjoituksessa.