Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Hyvä uskonto edistää veljellistä rakkautta

Hyvä uskonto edistää veljellistä rakkautta

”JOKA ei rakasta, se ei tunne Jumalaa, sillä Jumala on rakkaus”, sanotaan Raamatussa (1. Johanneksen kirje 4:8, Kirkkoraamattu 1938.) Hyvän uskonnon tulisi näin ollen edistää veljellistä rakkautta.

Monet uskontokunnat tekevät hyvää työtä huolehtiessaan sairaista, vanhuksista ja köyhistä. Ne kannustavat jäseniään noudattamaan apostoli Johanneksen neuvoa: ”Jos joku, jonka toimeentulo on turvattu, näkee veljensä kärsivän puutetta mutta sulkee häneltä sydämensä, kuinka Jumalan rakkaus voisi pysyä hänessä? Lapseni, älkäämme rakastako sanoin ja puheessa, vaan teoin ja totuudessa.” (1. Johanneksen kirje 3:17, 18, Kirkkoraamattu 1992.)

Mutta entä silloin, kun kansat ryhtyvät sotimaan? Pitäisikö Jumalan käskyä ”rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi” noudattaa rauhan aikana mutta jättää noudattamatta silloin, kun vallanpitäjät päättävät sotia naapurikansaa vastaan? (Matteus 22:39, KR-38.)

Jeesus sanoi: ”Kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos te rakastatte toisianne.” (Johannes 13:35, KR-92.) Kun vastaat seuraaviin kysymyksiin, pohdi, ilmaisevatko kyseistä uskontoa tunnustavat rakkautta kaikkia ihmisiä kohtaan kaikkina aikoina – paitsi sanoin myös teoin.

AIHE: Sota.

RAAMATUN OPETUS: Jeesus käski opetuslapsiaan: ”Minä sanon teille: rakastakaa vihollisianne ja rukoilkaa niiden puolesta, jotka teitä vainoavat.” (Matteus 5:44, KR-38.)

Kun sotilaat tulivat pidättämään Jeesusta, apostoli Pietari veti esiin aseen puolustaakseen häntä. Jeesus sanoi kuitenkin: ”Pane miekkasi tuppeen. Joka miekkaan tarttuu, se miekkaan kaatuu.” (Matteus 26:52, KR-92.)

Apostoli Johannes kirjoitti: ”Tästä käy ilmi, ketkä ovat Jumalan, ketkä Paholaisen lapsia: se, joka ei tee Jumalan tahtoa, ei ole Jumalasta, ei siis myöskään se, joka ei rakasta veljeään. Tämä on se sanoma, jonka te alusta alkaen olette kuulleet: meidän tulee rakastaa toisiamme. Me emme saa olla sellaisia kuin Kain, Pahan lapsi, joka tappoi veljensä.” (1. Johanneksen kirje 3:10–12, KR-92.)

KYSYMYS: Kannustaako tämä uskontokunta jäseniään osallistumaan sotaan?

AIHE: Politiikka.

RAAMATUN OPETUS: Kun jotkut olivat nähneet Jeesuksen tekevän ihmeitä, he halusivat hänen ottavan osaa paikalliseen politiikkaan. Miten hän reagoi? ”Jeesus tiesi, että ihmiset aikoivat väkisin tehdä hänestä kuninkaan, ja vetäytyi vuorelle yksinäisyyteen.” (Johannes 6:15, Uusi testamentti nykysuomeksi.)

Kun Jeesus pidätettiin ja häntä syytettiin väärin perustein poliittiseksi kansankiihottajaksi, hän vastasi: ”Minun kuninkuuteni ei ole tästä maailmasta; jos minun kuninkuuteni olisi tästä maailmasta, niin minun palvelijani olisivat taistelleet, ettei minua olisi annettu juutalaisten käsiin; mutta nyt minun kuninkuuteni ei ole täältä.” (Johannes 18:36, KR-38.)

Kun Jeesus rukoili opetuslastensa puolesta, hän sanoi Jumalalle: ”Minä olen ilmoittanut heille sanasi, ja he ovat saaneet osakseen maailman vihan, koska eivät kuulu maailmaan, niin kuin en minäkään kuulu.” (Johannes 17:14, KR-92.)

KYSYMYS: Seuraako tämä uskontokunta Jeesuksen esimerkkiä pysymällä erossa politiikasta, vaikka sen jäseniä siksi vihattaisiinkin?

AIHE: Ennakkoluulot.

RAAMATUN OPETUS: Kun ensimmäisistä ympärileikkaamattomista ei-juutalaisista tuli kristittyjä, apostoli Pietari huomautti: ”Nyt minä totisesti käsitän, ettei Jumala katso henkilöön, vaan että jokaisessa kansassa se, joka häntä pelkää ja tekee vanhurskautta, on hänelle otollinen.” (Apostolien teot 10:34, 35, KR-38.)

Jaakob kirjoitti ensimmäisen vuosisadan kristityille: ”Veljeni, te jotka uskotte meidän Herraamme Jeesukseen Kristukseen, kirkkauden Herraan, älkää erotelko ihmisiä. Jos teidän kokoukseenne tulee mies, jolla on kultasormus sormessaan ja hieno puku yllään, sekä samalla kertaa köyhä nuhruisissa vaatteissaan, niin ettekö vain osoitakin huomiotanne tuolle hienosti pukeutuneelle ja sano hänelle: ’Istu tähän, tässä on hyvä paikka’? Köyhälle te sen sijaan sanotte: ’Seiso sinä tuossa’, tai: ’Istu tähän lattialle jalkojeni viereen.’ Ettekö te silloin syyllisty erotteluun omassa keskuudessanne? Eikö teistä ole tullut tuomareita, jotka tuomitsevat väärin perustein?” (Jaakobin kirje 2:1–4, KR-92.)

KYSYMYS: Opettaako tämä uskonto, että kaikki ihmiset ovat Jumalan silmissä tasavertaisia ja että tätä uskontoa tunnustavien ei tulisi syrjiä ketään hänen rotunsa tai taloudellisen asemansa takia?

Mikä uskontokunta opettaa jäseniään voittamaan poliittiset, rodulliset ja taloudelliset raja-aidat, jotka jakavat ihmisiä?