Saarnaaja 9:1–18
9 Niin minä pohdin kaikkea tätä sydämessäni ja tulin siihen tulokseen, että oikein toimivat* ja viisaat sekä heidän tekonsa ovat tosi Jumalan kädessä.+ Ihmiset eivät tiedä siitä rakkaudesta ja vihasta, jota on ollut ennen heitä.
2 Kaikilla on täsmälleen sama loppu,+ oikein toimivalla* ja pahalla,+ hyvällä ja puhtaalla ja epäpuhtaalla sekä niillä, jotka uhraavat, ja niillä, jotka eivät uhraa. Hyvälle käy samoin kuin syntiselle. Sille, joka vannoo valan, käy samoin kuin sille, joka varoo vannomasta.
3 Tämä on ahdistavaa auringon alla: Koska kaikilla on sama loppu,+ ihmisten sydän on täynnä pahuutta. Heidän sydämessään on järjettömyyttä koko heidän elämänsä ajan, ja sitten he kuolevat!*
4 Jokaisella elävien joukossa on toivoa, koska elävä koira on parempi kuin kuollut leijona.+
5 Elävät tietävät kuolevansa,+ mutta kuolleet eivät tiedä yhtään mitään,+ eikä heitä enää palkita,* sillä heitä ei enää muisteta.+
6 Myös heidän rakkautensa, vihansa ja kiihkeytensä ovat jo kadonneet, eikä heillä ole enää mitään osaa siinä, mitä tehdään auringon alla.+
7 Mene, syö ruokasi hyvillä mielin ja juo viinisi iloisin sydämin,+ sillä tosi Jumala on jo mieltynyt siihen, mitä teet.+
8 Olkoot vaatteesi aina valkoiset,* äläkä unohda laittaa öljyä päähäsi.+
9 Nauti elämästä rakkaan vaimosi kanssa+ kaikkina turhan elämäsi päivinä, jotka Jumala on antanut sinulle auringon alla, kaikkina turhuutesi päivinä. Se on osasi elämässä ja palkka kovasta työstä, jonka parissa ahkeroit auringon alla.+
10 Mitä tahansa voitkin tehdä, tee se kaikin voimin, sillä ei ole työtä, suunnittelua, tietoa eikä viisautta haudassa,*+ jonne olet menossa.
11 Olen nähnyt auringon alla myös tämän: nopeat eivät aina voita kilpailua eivätkä vahvat taistelua,+ viisailla ei ole aina ruokaa eikä älykkäillä rikkautta,+ eivätkä ne, joilla on paljon tietoa, aina menesty,+ sillä aika ja odottamattomat tapahtumat* kohtaavat heitä kaikkia.
12 Ihminen ei nimittäin tiedä aikaansa.+ Niin kuin kalat jäävät kiinni verkkoon ja linnut pyydykseen, niin joutuvat myös ihmiset ansaan, kun onnettomuus kohtaa heidät yllättäen.
13 Havaitsin viisaudesta auringon alla myös tämän, ja se teki minuun vaikutuksen:
14 Oli pieni kaupunki, jossa oli vain vähän miehiä. Sitä vastaan hyökkäsi mahtava kuningas, ja hän piiritti sen ja rakensi sen ympärille suuria piirityslaitteita.
15 Siellä oli köyhä mutta viisas mies, ja hän pelasti kaupungin viisaudellaan. Kukaan ei kuitenkaan muistanut tätä köyhää miestä.+
16 Mietin itsekseni: ”Viisaus on parempi kuin voimakkuus.+ Silti köyhän viisautta halveksitaan eikä hänen sanojaan kuunnella.”+
17 On parempi kuunnella viisaan rauhallista puhetta kuin sen huutoa, joka hallitsee typeriä.
18 Viisaus on parempi kuin sota-aseet, mutta yksikin syntinen voi tuhota paljon hyvää.+
Alaviitteet
^ Tai ”vanhurskaalla”.
^ Kirjaim. ”ja sen jälkeen – kuolleiden luo”.
^ Tai ”eikä heillä ole enää palkkaa”.
^ Ts. vaaleat osoituksena hyvästä mielestä, ei suruasu.
^ Tai ”ja sattuma”.