Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Pyhä Raamattu – Uuden maailman käännös (tutkimislaitos)

C3

Jakeet joissa Jumalan nimi ei esiinny suorassa tai epäsuorassa lainauksessa Johanneksen evankeliumissa

JOHANNES 12:38a ”Jehova, kuka on uskonut”

PERUSTEITA: Tässä Jesajan 53:1:stä otetussa lainauksessa Jumalan nimeä käytetään heprealaisessa alkutekstissä vain kerran, ilmauksessa ”Jehovan käsivarsi”. Jumalan hengen ohjauksessa Johannes kuitenkin lainaa Jesajan ennustusta heprealaisen alkutekstin sijasta Septuagintan mukaan. Kun alkuperäistä Septuaginta-käännöstä tehtiin, kääntäjät ehkä lisäsivät Jumalan nimen jakeen alkuun selventääkseen, että profeetta esittää kysymyksensä Jumalalle (ks. Roomalaiskirjeen 10:16, jossa myös lainataan Jesajan 53:1:tä). Septuagintan myöhemmissä jäljennöksissä jae alkaa Jumalan nimen sijasta puhuttelusanalla Kýrios (’Herra’). Heprealaisen alkutekstin Tetragrammi korvattiin niissä usein sanalla Kýrios (kuten on tehty Jesajan 53:1:n jälkimmäisessä Kýrios-sanan esiintymiskohdassa). Tämän perusteella Jumalan nimeä käytetään tässä Johanneksen 12:38:n päätekstissä. (Ks. Johannes 12:38b.)

LISÄTUKEA:

  • The Bible Commentary, toim. F. C. Cook, vuoden 1981 uusintapainos. Selitysteoksessa kommentoidaan tätä Jesajan 53:1:stä otettua lainausta Roomalaiskirjeen 10:16:ssa ja sanotaan lainauksen ensimmäisestä Herra-sanasta: ”Sana ’Herra’, joka on lisätty tähän ja Jes. liii. I:n [53:1:n] kreikankielisiin käännöksiin, osoittaa, että profeetta kääntyi Jehovan puoleen, joka oli lähettänyt sanoman – –. Lisäys on sopusoinnussa katkelman alkuperäisen merkityksen ja sitä koskevan Pyhän Paavalin selityksen kanssa, joka on jakeessa 17.”

  • Lenski, R. C. H., The Interpretation of St. Paul’s Epistle to the Romans. Selitysteoksessa sanotaan tästä Jesajan 53:1:stä otetusta lainauksesta Roomalaiskirjeen 10:16:ssa: ”Paavali lisää lainaukseen sanan ’Herra’, koska profeetta osoitti kysymyksensä Jahvelle.”

  • Kilpatrick, G. D., The Principles and Practice of New Testament Textual Criticism. Johanneksen 12:38 mainitaan kohtana, jossa ”Κύριος [Kýrios] = Jahve” kaksi kertaa.

  • Stern, David H., Complete Jewish Bible, 1998. Tässä jakeessa sana ”ADONAI on kirjoitettu versaalilla ja kapiteelilla kaksi kertaa. Raamatunkäännöksen johdannossa kääntäjä selittää: ”Sanaa ’ADONAI käytetään – – aina kun kääntäjänä katson, että ’kyrios’ on kreikassa tetragrammin vastine.”

  • The Companion Bible, E. W. Bullingerin lisähuomautuksin, vuoden 1999 painos. Johanneksen 12:38:n päätekstissä HERRA on kirjoitettu versaalilla ja kapiteelilla kaksi kertaa sen osoittamiseksi, että sana tarkoittaa molemmilla kerroilla Jehovaa. Liitteessä 98 ”Jumalan nimet ja arvonimet Uudessa testamentissa” (s. 142) Johanneksen 12:38 mainitaan kaksi kertaa kohdassa ”HERRA” ja sanotaan: ”Käytetään Jehovasta.”

  • Scofield, C. I., The Scofield Reference Bible, 1909. Johanneksen 12:38:n reunahuomautuksessa sanotaan ensimmäisestä Herra-sanasta: ”Jehova. Jes. 53:1.”

  • NLT Study Bible, 2. painos, 2008. Sana ”HERRA” on kirjoitettu versaalilla ja kapiteelilla molemmissa Johanneksen 12:38:n esiintymiskohdissa. Tämän New Living Translation -raamatunkäännöksen käännöskomitea selittää johdannossa: ”Olemme tavallisesti kääntäneet tetragrammin (JHWH) johdonmukaisesti sanalla ’HERRA’ kapiteelilla kirjoitettuna, kuten englanninkielisissä käännöksissä on tapana.” Uudesta testamentista käännöskomitea sanoo: ”Kreikan sana kyrios käännetään johdonmukaisesti sanalla ’Herra’, mutta se kirjoitetaan muodossa ’HERRA’ silloin kun Uuden testamentin teksti on lainattu selvästi Vanhasta testamentista ja sana on siellä kapiteelilla kirjoitettuna.”

RATKAISUA TUKEVIA LÄHTEITÄ: J12, 14, 16–18, 22–23, 34–36, 39, 46, 52, 61, 65–66, 88, 93, 100–102, 105–106, 114–118, 122, 130, 133, 136, 144–147, 149, 190–191, 201, 204, 212, 225, 236, 244