Ihmisten pyrkimykset saada aikaan maailmanrauha ovat epäonnistuneet ja epäonnistuvat vastakin seuraavista syistä:

•   ”Miehelle, joka vaeltaa, ei kuulu edes askeleensa ohjaaminen.” (Jeremia 10:23.) Ihmisille ei ole annettu kykyä eikä oikeutta hallita itseään, joten he eivät voi saada aikaan pysyvää rauhaa.

•   ”Älkää panko luottamustanne ihmisjohtajiin, kukaan ihminen ei voi pelastaa teitä. Kun he kuolevat, he palaavat tomuun; sinä päivänä kaikki heidän suunnitelmansa raukeavat.” (Psalmit 146:3, 4, Good News Translation.) Vilpittömimmätkään ihmisjohtajat eivät voi ratkaista pysyvästi sotiin johtavia ongelmia.

•   ”Viimeisinä päivinä tulee olemaan kriittisiä aikoja, joista on vaikea selviytyä. Sillä ihmiset tulevat olemaan – – raivoisia, vailla hyvyyden rakkautta, kavaltajia, uppiniskaisia, ylpeydestä pöyhistyneitä.” (2. Timoteukselle 3:1–4.) Elämme nyt tämän pahan maailman ”viimeisiä päiviä”, ja tälle ajalle ominaiset asenteet tekevät rauhan aikaansaamisen vaikeaksi.

•   ”Voi maata ja merta, sillä Panettelija on tullut alas teidän luoksenne suuren suuttumuksen vallassa, koska hän tietää, että hänen aikansa on lyhyt.” (Ilmestys 12:12.) Jumalan vihollinen, Panettelija eli Paholainen, on suljettu maan läheisyyteen, ja hän tartuttaa ihmisiin ilkeämielisen asenteensa. Niin kauan kuin hän on ”tämän maailman hallitsija”, ihmiskunta ei voi elää rauhassa (Johannes 12:31).

•   ”[Jumalan valtakunta] murskaa kaikki nämä [Jumalaa vastustavat] valtakunnat ja tekee niistä lopun, ja se itse pysyy aikojen hämärään asti.” (Daniel 2:44.) Jumalan valtakunta, ei mikään ihmisten hallitus, tyydyttää halumme nauttia pysyvästä maailmanrauhasta (Psalmit 145:16).