Alé annan ròt enformasyon

Alé annan somèr-a

Ès to té savé sa ?

Ès to té savé sa ?

Annan lépòk Labib-a, kouman moun-yan té ka fè savé kitan roun lannen ké roun mwa té ka koumansé ?

POU Jwif-ya ki té ka rété annan Latè Bondjé té promèt-a, lannen-an té ka koumansé lò yé té ka rabouré latè-a ké sonmen. Pou nou jòdla, a bò d’ sèptanm-òktòb.

Moun-yan té ka kalkilé konmyen jou mwa-ya té ka fè dapré mouvman lalin-an (asou 29 ouben 30 jou). Yé té ka kalkilé lannen-an li menm dapré solèy-a. Mé roun lannen ki ka swiv mouvman lalin-an pi kourt pasé roun lannen ki ka swiv solèy-a. Donk yé té bézwen trapé roun mwayen pou fè sa dé métòd-ya korèsponn. Parèkzanp, détan yé té pouvé mété plis jou annan roun mwa ouben roun mwa antchè annan roun lannen, é yé té ka fè sa souvan anvan prochen lannen-an té koumansé. Konsa, sa té ka pèrmèt yé fè kalandriyé-a kolé ké sézon pou planté ké rékòlté.

Mé, annan lépòk Moyiz, Jéova di ki prémyé mwa lannen-an pou Israyélit-ya, a té ké mwa abib (ouben nizan). Jòdla, sa té ké bò d’ mars-avril (Ex. 12:2 ; 13:4). Sa mwa-a, yé té ka fè roun lafèt pou rékòlt lòrj-a é yé té ka bay Jéova yé prémyé rékòlt (Ex. 23:15, 16).

Téolojyen-an Emil Schürer ka di : « Métòd yé té ka swiv pou désidé si yé té divèt mété rounòt mwa té senp : yé té divèt fété Lapak annan mwa nizan-an, jou lalin-an té plen (14 nizan). Mé sa jou-a toujou divèt tonbé apré jou prentan-an, sa lé di jou koté lannwit ké lajournen gen menm kantité lèr-a […]. Donk, lò yé té ka randé yé kò kont ki Lapak té ké tonbé anvan jou prentan-an, yé té ka désidé mété roun [13è] mwa anplis anvan mwa nizan-an *. »

Témwen Jéova-ya ka swiv sa métòd-a pou savé ki jou yé divèt fété Répa Sényèr-a. Sa jou-a ka tonbé bò d’ mars-avril é i ka korèsponn ké 14 nizan-an annan kalandriyé ébré-a. Asanblé-ya asou tout latè-a ka vin savé alavans ki jou Mémoryal-a ké tonbé *.

Mé kouman Israyélit-ya té pouvé savé kitan roun mwa té ka fini épi ròt-a té ka koumansé ? Jòdla, to ka pran roun kalandriyé épi i bon. Mé annan lépòk Labib-a, sa pa té fasil konsa.

Annan lépòk Noé, roun mwa té ka fè 30 jou (Gen. 7:11, 24 ; 8:3, 4). Mé pita, pou Israyélit-ya, a pa tout mwa-ya ki té ka fè 30 jou. Mwa-ya té ka koumansé dipi jou-a yé té pouvé wè prémyé krwasan lalin-an, sa lé di 29 ouben 30 jou apré koumansman mwa-a ki té fin pasé.

Roun jou, David kou Jonatan palé di koumansman roun nouvo mwa. Yé di : « Dimen, a nouvo lalin-an » (1 Sam. 20:5, 18). Donk annan 11è syèk-a anvan nou lépòk, yé té ja ka désidé alavans kitan mwa-ya té ka koumansé. Mé kouman moun-yan té pouvé savé kitan prochen mwa-a té ké koumansé ? Nou ka jwenn plizyèr enfòrmasyon asou sa annan Michna-a (a la i té gen tout lalwa ké tradisyon Jwif-ya té ka swiv). I ka di ki lò Jwif-ya rouvin di Babilòn, a Sanédren-an, sa lé di gran tribinal Jwif-ya, ki té ka okipé di sa. Pannan sèt mwa, lò 30è jou mwa-a té rivé, yé té ka rasanblé pou désidé kitan nouvo mwa-a té ké koumansé. Mé kouman yé té ka désidé sa ?

I té gen plizyèr mouché tout lantou Jérizalèm ki té ka rété koté yé té pouvé wè syèl-a lannwit fasilman. Konsa, yé té savé kitan nouvo lalin-an té ka parèt. Lò yé té ka wè l’, yé té k’alé di Sanédren-an sa. Lò moun annan sa tribinal-a té ka trouvé ki yé té ranmasé asé prèv ki té ka montré ki nouvo lalin-an té parèt, yé té ka di ki nouvo mwa-a té koumansé. Mé kouman yé té ka fè si i té gen niyaj ouben labrim ki té ka anpéché mouché-ya wè nouvo lalin-an ? Yé té ka désidé ki mwa-a ki té koumansé té ké fè 30 jou é ki nouvo mwa-a té pouvé koumansé.

Michna-a ka èspliké ki yé té ka limen roun difé asou montangn Pyé zoliv-ya, pa bò d’ Jérizalèm, pou fè tout moun savé désizyon Sanédren-an té pran. Apré sa, yé té ka limen ròt difé ròt koté ki té rot annan tout péyi Israyèl-a pou tout moun té savé sa. Pita, a moun ki té gen pou alé bay nouvèl-a. A konsa Jwif-ya ki té ka rété Jérizalèm ké ròt koté ankò pi lwen té ka vin savé ki nouvo mwa-a té ka koumansé. Konsa, yé tout té pouvé fété lafèt ki té k’alé ké sézon-yan an menm tan.

Tablo-a ki k’alé ké sa artik-a ké idé to savé kitan mwa-ya, lafèt-ya ké sézon-yan té ka tonbé annan kalandriyé ébré-a.

^ Geschichte des jüdischen Volkes im Zeitalter Jesu Christi, Hinrichs, 1901.

^ Gadé La Tour de Garde 15 févriyé 1990, p. 15, ké artik « Questions des lecteurs » annan La Tour de Garde 15 sèptanm 1977.