Ir al contenido

¿Tlake kineki toTeotsij ma kichiuakaj katli kinpiaj inintatauaj katli ya uejueyij?

¿Tlake kineki toTeotsij ma kichiuakaj katli kinpiaj inintatauaj katli ya uejueyij?

Tlen Biblia kiijtoua

 Tlakamej uan siuamej moneki kinmokuitlauisej inintatauaj katli ya uejueyij. Biblia kiijtoua katli tlaneltokaj ipan toTeotsij moneki “kiitasej para toTeko kintekimakatok achtoui ma kichiuakaj tlen kuali ika inintatauaj o tlen itstokej ininchampoyouaj. Kena, moneki kikuepilisej tlen yejyektsi inintatauaj kinchiuilijkej kema kiniskaltijkej, pampa toTeko kipaktia kema se kinmokuitlauia itatauaj” (1 Timoteo 5:4). Kema kichiuaj kampeka kuali kinmokuitlauisej inintatauaj, kinextiaj kintlepanitaj kej kiijtoua Biblia (Efesios 6:2, 3).

 Maske Biblia amo kiijtoua nochi tlamantli tlen moneki kichiuasej katli kinmokuitlauiaj inintatauaj, kena kiijtoua tlen kichijkej se keskij tlakamej uan siuamej katli uejkajkia itstoyaj. Nojkia kiijtoua se keski tlamantli tlen uelis kinpaleuis katli kimokuitlauiaj se akajya katli ya ueyi.

 ¿Kenijkatsa kinmokuitlauijkej inintatauaj se keskij maseualmej katli uejkajkia itstoyaj?

 Inijuantij amo kichijkej sanse tlamantli pampa amo sanse kej itstoyaj.

  •   José uejka itstoya kema itata Jacob ya ueuejtixtoya. Kema uelki, kitemolik kenijkatsa itata ueliskia mochantiti nechka kampa ya itstoya. José tlanauatik ma kiuikilikaj tlakualistli itata uan kitemolik kampa mokauaskia (Génesis 45:9-11; 47:11, 12).

  •   Rut yajki mochantito kampa iyexna, chikauak tekitik uan kiampa uelki kimokuitlauia (Rut 1:16; 2:2, 17, 18, 23).

  •   Jesús, kema nechka mikiskia, kitemok se akajya ma kimokuitlaui inana, María, katli uelis ya miktoya iueue (Juan 19:26, 27). a

 ¿Tlake techtlajtolmaka Biblia?

 Katli kinmokuitlauiaj inintatauaj, tlauel siauij uan motetsopaj. Biblia kiijtoua se keski tlamantli tlen uelis kinpaleuis.

  •   Xikintlepanita motatauaj uan xikinpatiita.

     Tlen Biblia kiijtoua: “Xijtlepanitakaj inmotata uan inmonana” (Éxodo 20:12).

     ¿Kenijkatsa uelis tijchiuas ipan monemilis? Tlaj uelis, xikinkauili motatauaj ma kitlapejpenikaj tlen kichiuasej o ma kiitakaj kenijkatsa kinekij ma kinmokuitlauikaj. Nojkia xikinkuamachili uan xikinpaleui kema monekis. Uan kema kiampa tijchiuas, nochipa xijnexti tikintlepanita uan tikinpatiita.

  •   Xijkuamachili tlen kiyolmatij uan xikintlapojpoljui.

     Tlen Biblia kiijtoua: “Se tlakatl tlen tlamachilia axyolkentsi. Tlakamej kitlepanitaj pampa axkichiuilia cuenta kema sekinok kiixpanoj” (Proverbios 19:11).

     ¿Kenijkatsa uelis tijchiuas ipan monemilis? Uelis motatauaj mitsyolkokouaj ika tlen mitsiljuiaj o amo kinextiaj kitlaskamatij tlen tijchiua. Tlaj kiampa mitspano, ximotlatsintoki: “¿Kenijkatsa nijyolmatiskia tlaj amo ueliskia nijchiuas se keski tlamantli? ¿Amo nimokuesoskia?”. Tlaj tijkuamachilia tlen inijuantij kiyolmatij uan tikintlapojpoljuia, mitspaleuis amo xijpia sekinok kuesoli ininuaya.

  •   Xikiniljui sekinok ma mitspaleuikaj.

     Tlen Biblia kiijtoua: “Kema se akajya kineki kichiuas se tlamantli pero axmotlajtlania kejatsa kichiuas o intla kuali para kichiuas, axkisa kuali iteki. Pero kema se motlajtlania miak consejos tlen tlalnamikinij, nochi tlen kichiua kisa kuali” (Proverbios 15:22).

     ¿Kenijkatsa uelis tijchiuas ipan monemilis? Xijchiua kampeka tijmatis kenijkatsa uelis mopajtisej motatauaj. Nojkia uelis tikitas tlaj kampa itstokej kinpaleuiaj katli ya uejueyij. Xikamanalti ininuaya sekinok maseualmej katli nojkia kinmokuitlauiaj inintatauaj katli ya uejueyij. Tlaj tikinpia moikniuaj, ¿ueliskia inmoiljuisej kenijkatsa inmopaleuisej uan kiampa inkinmokuitlauisej inmotatauaj?

    Kualtiaskia sansejko inmokamanaljuisej kenijkatsa inkimokuitlauisej se inmotata katli ya ueyi.

  •   Amo tlauel ximotekimaka.

     Tlen Biblia kiijtoua: “Tlen moechkapantlaliaj kipantisej tlalnamikilistli” (Proverbios 11:2).

     ¿Kenijkatsa uelis tijchiuas ipan monemilis? Xikilnamiki amo nochi uelis tijchiuas. Maske tijnekiskiaj tijchiuasej nochi, tonali uan tochikaualis amo techaxilis uan amo uelis tikinpaleuisej totatauaj kej tijnekiskiaj. Tlaj ouij tijmati tikinmokuitlauis motatauaj, xikiniljui ma mitspaleuikaj sekinok mouikaljuaj o katli tekitij kampa kinmokuitlauiaj ueuentsitsij.

  •   Ximomokuitlaui.

     Tlen Biblia kiijtoua: “Axaka kitlauelkaua itlakayo. Nochi tlakamej kitlamakaj inintlakayo uan kimokuitlauiaj ika teiknelijkayotl” (Efesios 5:29).

     ¿Kenijkatsa uelis tijchiuas ipan monemilis? Maske moneki tikinmokuitlauis motatauaj, nojkia moneki timomokuitlauis ta, uan tlaj timosenkajtok, moneki tikinmokuitlauis mochampoyouaj. Moneki kuali titlakuas, timosiajketsas uan kuali tikochis (Eclesiastés 4:6). Kemantika nojkia moneki tijchiuas sekinok tlamantli tlen mitspaktia. Kiampa amo tlauel ouij tijmatis tikinmokuitlauis motatauaj, kuali tijyolmatis, amo timotetsopas uan amo tlauel tisiauis.

 ¿Kiijtoua Biblia se akajya moneki kinmokuitlauis itatauaj ipan ichaj?

 Biblia amo kiijtoua tlaj kiampa moneki tijchiuasej. Maske se keskij maseualmej kinkauaj inintatauaj ma itstokaj ipan ininchaj nochi tonali tlen inijuantij kinekisej, uelis teipa moiljuisej inintatauaj nojua kuali itstosej kampa kinmokuitlauiaj ueuentsitsij. Tlauel kinpaleuis tlaj sansejko kitlapejpeniaj tlake kichiuasej uan kiampa kinmokuitlauisej (Gálatas 6:4, 5).

a Matthew Henry, se tlakatl katli kuali kiixmati Biblia, kiijtok José, katli eliyaya María iueue, uelis ya kipiayaya miak tonali ika miktoya uan yeka Jesús kimokuitlauiyaya inana. Tlen Jesús kichijki kema nechka mikiskia, techmachtia se tlamantli tlen tlauel ipati: moneki tikitasej totatauaj kuali ma itstokaj uan kiampa amo kimatisej itstokej ininselti.