Xikita nochi

Tlen kiualika

“Amo ximomojti. Ne nimitspaleuis”

“Amo ximomojti. Ne nimitspaleuis”

XIMOKUAYEJYEKO tinejnenti itech ojtli uan yiyoak, ijkuakon tikita ikaj mitstoka. Tla timoketsa, ye noijki moketsa. Tla totoka tinejnemi, ye noijki totoka nejnemi. Pero san niman tikilnamiki ik ompa chanti se moyolikni. Ijkuak mitstlatlapolia uan tikalaki ikalijtik, kuali timomachilia pampa tikmati amo itlaj mitspanos.

Uelis amo keman ijkon yomitspanok. Pero uelis onka okseki tlamantli itech monemilis tlen mitstekipachoa. Se neskayotl, ¿timochijchikajtok amo tikchiuas itlaj tlen amo kuali uan tikchiua? ¿Amo tikpia tekitl noso amo tikajsi? ¿Mitstekipachoa yitikpia miak xiuitl uan timokokos? ¿Onka okse tlamantli tlen mitstekipachoa?

Maski san tlen tlamantli techtekipachoa, techpaleuia ma tikpiakan se toyolikni tlen techkaki uan techpaleuia. ¿Tikpiaj ijkon se toyolikni? Kema, Jehová toyolikni akin ijkon techpaleuia. Ye kuali omouikaya iuan Abrahán, ken kijtoa Isaías 41:8-13. Itech tlaxelol 10 Jehová tisejse techiluia: “Amo ximomojti, pampa ne mouan nika. Amo ximotekipacho, pampa ne nimoDios. Ne nimitsyolchikauas, kema, ne nimitspaleuis, ne melauak nimitspias ika noyekma ika melajkayotl”. Uan tlaxelol 13 kijtoa: “Ne, Jehová nimoDios, nikkitskijtok moyekma, Akin mitsiluia: ‘Amo ximomojti. Ne nimitspaleuis’”.

“NE MELAUAK NIMITSPIAS IKA NOYEKMA IKA MELAJKAYOTL”

Tlen Jehová kijtoa itech nonmej tlaxelolmej sapanoa techyolchikauaj. Ma timokuayejyekokan itech tlen Jehová techiluia kichiuas. Tlaxelol amo kijtoa tinejnenti iuan Jehová uan mitsmakitskijti. Tla ijkon yetoskia, iyekma kikitskiskia mopochma. Pero tlaxelol kijtoa Jehová mitsmaka ‘iyekma ika melajkayotl’ uan kikitskia moyekma, ken kineskia mitstilanas uan mitskixtis itech se ouijkayotl. Ijkuak ye kikitskia moyekma, mitsyolchikaua pampa mitsiluia: “Amo ximomojti. Ne nimitspaleuis”.

¿Tikita Jehová ken moyolikni uan moTajtsin tlen mitstlasojtla? ¿Tikneltoka mitspaleuis ijkuak tikpias ouijkayotl? Ye mitstlasojtla uan kineki mitspaleuis. Ijkuak tikpia ouijkayotl, kineki ximoyolseui. ¿Tleka? Pampa mitstlasojtla, ye ‘san niman mitspaleuis ijkuak tikpias ouijkayotl’ (Salmo 46:1).

IJKUAK TIMOYOLKOKOA PAMPA OTIKCHI ITLAJ TLEN AMO KUALI

Miakej akinmej kichiuaj ken Cristo nochipa mokuayejyekoaj itech tlen yiuejkika amo kuali okichijkej uan motlajtlaniaj kox toTajtsin Dios yokintlapojpolui. Tla ijkon timomachilia, ximokuayejyeko itech Job akin okatka yolmelajki. Ye okijto okichi tlen amo kuali ijkuak okatka telpochtli (Job 13:26). David noijki okijto okichi tlen amo kuali ijkuak okatka telpochtli, ik non, okilui toTajtsin Dios amo ma kinmilnamiki itlajtlakoluan (Salmo 25:7). Biblia kijtoa ‘tinochteh otitlajtlakolchijkeh, iwa otikmopolilijkeh iweyijkachiwalis Dios’ (Romanos 3:23).

Tlen moijtoa itech Isaías tlakotonal 41 omoijkuilo pampa israelitas. Yejuan sapanoa otlajtlakolchijkej, ik non, Jehová okijto kintlajyouiltiskia uan kitekauiliskia ma kinuikakan Babilonia (Isaías 39:6, 7). Pero noijki okinmilui kinmakixtiskia akinmej moyolkuepaskiaj uan oksepa kiueyichiuaskiaj (Isaías 41:8, 9; 49:8). Itech ninmej tonalmej, Jehová noijki kiteititia kintlasojtla uan kinmiknomati akinmej melauak moyolkuepaj uan mochijchikauaj kiyolpaktiskej (Salmo 51:1).

Ma tikitakan tlen okipanok se tokni tlen itoka Takuya. * Ye omochijchikauaya ayakmo kitaskia pornografía uan ayakmo momajmachiliskia. Pero ualeua ok okichiuaya. Omomachiliaya amo itlaj ipati. Pero ijkuak okitlatlaujtiaya Jehová ma kitlapojpolui, okimachiliaya ken toTajtsin Dios okiketsaltiaya ijkuak ouetsiaya. ¿Ken okichiuaya Jehová? Okintekitilti tlayekankej. Yejuan okiluijkej Takuya ma kinnotsa ijkuak oksepa okichiuaya tlen amo kuali. Takuya kijtoa sapanoa oui okichiuiliaya kinnotsas, pero ijkuak okinnotsaya, kuali omomachiliaya. Ijkuak tlayekanki itech circuito okitlajpaloto, okilui amo san okitato, tlayekankej okijtojkej ma kitlajpaloti. Takuya kijtoa maski otlajtlakolchijtoka, Jehová okintekitilti tlayekankej pampa kipaleuis. Satepan, okika tlen amo kuali okichiuaya uan opejki tekiti ken precursor regular. Axkan tekiti itech Kali kanin tekitij iTlaixpantijkauan Jehová. Jehová okipaleui nin tokni uan noijki techpaleuis ijkuak tikpiaskej ouijkayotl.

IJKUAK TIMOTEKIPACHOA PAMPA AMO TIKAJSI TEKITL

Miakej sapanoa motekipachoaj pampa okipolojkej inteki uan amo kajsij okse. Ma timokuayejyekokan ken momachilia ikaj ijkuak miakej kiluiaj amo uelis kimakaskej tekitl. Momachilia amo itlaj ipati. Tla ijkon mitspanoa, ¿ken uelis mitspaleuis Jehová? Uelis amo mitsmakas se tekitl tlen okachi mitspaktiskia, pero uelis mitspaleuis xikinmilnamiki ninmej tlajtolmej tlen okinmijto David: “Ne onikatka nitelpochtli, uan yoniueuejtik, pero amo onikitak ma kikauakan akin yolmelauak, nion ikoneuan ma kitemokan pan” (Salmo 37:25). Jehová sapanoa mitspatioita. Mitsiluia mitsmaka ‘iyekma ika melajkayotl’ pampa tikpias tlen okachi moneki pampa tiktekichiuilis.

¿Ken uelis mitspaleuis Jehová tla ayakmo tikpia tekitl?

Itech ueyi altepetl Colombia, se tokni tlen itoka Sara okitak ken okipaleui Jehová. Ye okipiaya se kuali tekitl uan okitlaniaya miak tomin. Pero okinekiaya okachi kitekichiuilis Jehová. Ik non, okika iteki uan omochi precursora. Ken amo okajsiaya se tekitl kanin san tlajko tonal tekitiskia, opejki kinemaka helados. Pero satepan ayakmo okipixki tomin uan ayakmo otlanemakak. Tokni kijtoa eyi xiuitl oui okichiuili pero Jehová okipaleui ma tlaxiko. Okitak tlen melauak omonekiaya kitekitiltis uan tlen kichiuas pampa amo sapanoa kitekipachos tlen ika mopanoltis satepan (Mateo 6:33, 34). Satepan, tlakatl akin achto okimakaya tekitl, okinotski uan okilui kox okinekiaya oksepa iuan tekitis. Tokni okijto tekitiskia pero tla san tlajko tonal uan tla kikauiliskia ma uia nechikolmej uan uejueyij nechikolmej. Tlakatl okijto ijkon kichiuaskia. Axkan tokni Sara amo kitlani miak tomin ken achto, pero ok precursora. Uan kijtoa okimachili ken yetoskia Jehová kimakaskia ima ijkuak okipixki ouijkayotl.

¿MITSTEKIPACHOA TIKOKOXKATIS NOSO TIUEUEJTIS?

Miakej kintekipachoa yikokoxkatiskej noso yiueuejtiskej uan ayakmo uelis tekitiskej. Motlajtlaniaj kox kinmajxilis intomin uan amo motekipachojtoskej. Noijki kintekipachoa tla satepan mokokoskej. Uelis ueyi tekiua David okitlatlaujti Jehová: “Amo xinechixtopeua ijkuak yiniueue; amo xinechkaua ijkuak ayakmo nichikauak” (Salmo 71:9, 18).

¿Tlen kinpaleuis akinmej yikokoxkatiskej noso yiueuejtiskej amo sapanoa ma kintekipacho tlen panos satepan? Moneki chikauak ma yeto intlaneltokilis uan ma kineltokakan toTajtsin Dios kinmakas tlen kinpolos. Ik non, uelis monekis amo ma kipiakan miak tlamantli uan ma yolpakikan san ika seki tlamantli. Uelis kitaskej okachi kuali kinpaleuis “se plato tlen kipia kilitl” uan amo se plato tlen kipia nakatl uelik (Proverbios 15:17). Tla timochijchikaua tiktekichiuilis Jehová, ye mitsmakas nochi tlen monekis ijkuak yitikokoxkatis noso yitiueuejtis.

José uan Rose katej iuan Tony uan Wendy

Ma timokuayejyekokan itech José uan Rose, akinmej kanaj 65 xiuitl yikitekichiuilijtokej Jehová. Pero itech nochi non xiuitl yokipixkej miak ouijkayotl. Se neskayotl, okimaluijkej itajsin Rose, mojmostla nochi tonal uan yoak. Noijki José okipixki cáncer uan okitekej uan okichiuilijkej quimioterapia. ¿Ken okinmakak iyekma Jehová ninmej tokniuan? Okitekitilti tokni Tony uan isiua tlen itoka Wendy. Yejuan okipiayaj se kali kanin uelis chantiskiaj akinmej okatkaj precursores uan amo itlaj kitlaxtlauaskiaj. Tony okilnamik ijkuak omomachtiaya secundaria, itech ventana okitaya José uan Rose ijkuak oyayaj tetlapouitiuij. Okinmitaya ken melauak oyolpakiayaj ijkuak otetlapouiayaj, uan non okitlajtlachialti Tony. Ken José uan Rose nochipa kitekichiuiliaj Jehová, Tony uan Wendy okinmiluijkej uelis ompa chantiskiaj. Tony uan Wendy yokinpaleuijkej 15 xiuitl José uan Rose, akinmej axkan yikipiaj kanaj 85 xiuitl. José uan Rose kinmitaj Tony uan Wendy ken se tetliokolil tlen okinmakak Jehová.

Jehová techiluia: “Amo ximomojti. Ne nimitspaleuis”. Techiluia techmakas ‘iyekma ika melajkayotl’. ¿Tikmakaskej toma pampa ma techpaleui?

^ párr. 11 Otikinpatilijkej intoka.