Xikita nochi

Tlen kiualika

¿Otikmatiaya?

¿Otikmatiaya?

¿Tlen okajsikej kipaleuia Biblia?

Ueyi tekiua Asirio Sargon II, tlen tikajsij itech Isaías 20:1

Revista Biblical Archaeology Review okijto uelis tikneltokaskej kanaj 50 tlaltikpaktlakamej akinmej itech Antiguo Testamento tikinmajsij, melauak oyoltokaj pampa onka miak tlamantli tlen okajsikej uan tlen techmachtia melauak tlen moijtoa. Nin revista kijtoa intoka 14 ueyi tekiuajkej tlen otlanauatiayaj itech altepetl Israel uan Judá, sekimej tikinmixmatij ken David uan Ezequías, uan oksekimej amo tikinmixmatij ken Menahem uan Péqah. Noijki katej makuili faraones uan 19 ueyi tekiuajkej tlen otlanauatiayaj itech altepemej Asiria, Babilonia, Moab, Persia uan Siria. Itech nin revista noijki tlajtoa itech se escriba, sekimej teopixkej uan oksekimej tlakamej akinmej noijki otlanauatiayaj.

Nin revista kijtoa miakej akinmej sapanoa momachtiaj kijtoaj melauak oyoltokaj nonmej 50 tlaltikpaktlakamej. Uan noijki yokajsikej miak tlamantli tlen techititia melauak oyoltokaj tlaltikpaktlakamej tlen tikinmajsij itech Nuevo Testamento noso Escrituras Griegas Cristianas, ken Herodes, Poncio Pilato, Tiberio, Caifás uan Sergio Paulo.

¿Keman opolikej leones itech altepemej tlen kijtoa Biblia?

Tepamitl itech Babilonia

Axkan itech altepemej tlen tikajsij itech Biblia ayakmo onka leones. Pero itech Biblia kanaj 150 veces moijtoa itech leones, nin techmachtia ijkuakon kema okatkaj leones. Miakej tlaxelolmej san itlaj kineskayotiaj pero okseki techititiaj leones melauak okatkaj. Se neskayotl, Sansón, David uan Benaya okinmiktijkej leones (Jueces 14:5, 6; 1 Samuel 17:34, 35; 2 Samuel 23:20). Oksekimej tlaltikpaktlakamej omikej pampa leones okinmiktijkej (1 Reyes 13:24; 2 Reyes 17:25).

Yiuejkika desde Grecia uan Asia Menor hasta Palestina, Siria, Mesopotamia uan el noreste de la India okatkaj leónes asiáticos (Panthera leo persica). Ninmej yolkamej okinueyichiuayaj uan okinmauiliayaj, uan noijki itech Oriente Próximo omotaya itech tlen okichijchiuayaj. Se neskayotl, itech Vía Procesional de Babilonia okipiaya itech tepamitl seki ladrillos kanin okinchijchijkej leones.

Moijtoa ijkuak otlantoka siglo 12 soldados okinmiktijkej leones itech Palestina. Nin techmachtia leones otlankej itech xiuitl 1300. Pero itech siglo 19 ok okatkaj leones itech Mesopotamia uan Siria, uan itech Irán uan Irak okatka leones ijkuak opejki siglo 20.