Yeqa uye kokuphakathi

Yeqa uye kokumunyethweyo

Nxa Usubona Angani Kungcono Ukuzifela

Nxa Usubona Angani Kungcono Ukuzifela

Owesifazana weBrazil okuthiwa ngu-Adriana uthi: “Imizwa leyi yayingasapheli. Yikho ngacina sengibona kungcono ukuthi ngizibulale.”

SEWAKE wadana yini waze wacina usubona angani ukuzifela kungcono? Nxa kunjalo kumele ukuthi uyayizwisisa indlela u-Adriana ayesizwa ngayo. Wayelohlupho lokukhathazeka kakhulu futhi edana aze aphelelwe lithemba.

Eyinye indoda yeJapan okuthiwa nguKaoru yayinakekela abazali bayo ababegula futhi sebeluphele. Ithi: “Ngesikhathi nginakekela abazali bami kwakulezinto ezinengi kakhulu okwakumele ngizenze emsebenzini. Ngokuhamba kwesikhathi ngangingasafuni lokudla futhi ngasengihlala ngiphelelwa yibuthongo. Ngasengicabanga ukuthi okungangiphumuza yikuzifela.”

Indoda ehlala eNigeria okuthiwa ngu-Ojebode ithi: “Ngangihlala ngidanile okokuthi ngangicina ngikhala. Yikho ngasengidinga indlela yokuzibulala.” Okuthokozisayo yikuthi u-Ojebode, uKaoru lo-Adriana abazange bazibulale. Kodwa minyaka yonke banengi kakhulu abantu abazibulalayo.

SINGALUTHOLA NGAPHI UNCEDO?

Abantu abanengi abazibulalayo ngamadoda ngoba inengi lawo lilenhloni zokudinga usizo. Kodwa uJesu wathi abagulayo bayamdinga udokotela. (ULukha 5:31) Yikho nxa ulohlupho lokuhlulukelwa uze ufise ukuzibulala ungabi lenhloni zokucela uncedo. Abantu abanengi abalomkhuhlane wokuhlulukelwa sebethole ukuthi ukwelatshwa kuyabanceda babekezelele isimo sabo. U-Ojebode, uKaoru lo-Adriana bathola uncedo kubodokotela futhi khathesi sebengcono.

Odokotela bangasebenzisa imithi kumbe baxoxe lomuntu olohlupho lokuhlulukelwa ukuze bamsize abe ngcono. Abantu abalohlupho lolu bayakudinga kakhulu ukuncediswa ngabemuli labangane. Abantu ababancedisayo kumele babe lozwelo futhi bababekezelele. Kodwa umngane omkhulu kakhulu sonke esingaba laye nguJehova uNkulunkulu ngoba usinceda ngendlela emangalisayo esebenzisa iLizwi lakhe iBhayibhili.

UHLUPHO LOLU LUZAPHELA DU

Abantu abalohlupho lokuhlulukelwa kungadingeka ukuthi bahlale besiya kubodokotela njalo bantshintshe okunye ekuphileni kwabo ukuze benelise ukubekezela. Nxa ulohlupho lolu zama ukucabanga ngekusasa elihle esizakuba lalo. Lokhu yikho okwenziwa ngu-Ojebode. Uthi: “Ngisilindele ngabomvu isikhathi lapho okuzagcwaliseka khona umbhalo ka-Isaya 33:24 othi akulamuntu ozakuthi, ‘Mina ngiyagula.’” Lingisela u-Ojebode ngokucabangisisa ngesithembiso ‘somhlaba omutsha’ lapho okuzakhitshwa khona “ubuhlungu.” (ISambulo 21:1, 4) Isithembiso lesi sitshengisa ukuthi bonke ubuhlungu buzakhitshwa. Loba yibuphi ubuhlungu obuzwayo buzaphela du. Zonke izinto ezikuzwisa ubuhlungu khathesi aziyikukhunjulwa kumbe zifike engqondweni.​—U-Isaya 65:17.