Xuiya kampa tlen onka ijtik

¿Uelis tikneltokaskej ika Biblia ok kijtoua tlen melauak?

¿Uelis tikneltokaskej ika Biblia ok kijtoua tlen melauak?

 Ixtlamatkej yokitakej ika tlen aman onka ipan Biblia xnopatla maski melak miyek copias yonochiujkej niman maski on copias onoijkuilojkaj ipan itlaj tlen xmás tlaxikouaya.

¿Kijtosneki ika xonopopolojkej ijkuak okinchijchiujkej copias?

 Yononextijkej melak miyekej copias itech Biblia tlen yeuejkaui okimijkuilojkej. Seki achijtsin tlamantik nesij, yejuin techititia ika kema achijtsin onopopolojkej ijkuak okimijkuilojkej copias. San ika, miyekan kampa onopopolojkej xkipatla tlen noneki nasikamatis. San ika, yokinextijkej seki tlemach tlen kema kipatla tlen nonekiya nasikamatis. Nesi ika ijkuak onochiujkej seki copias onopatlak tlen ompa onoijkuilo pampa sekimej xkinekiyaj kuajli manasikamati tlen kijtoua Biblia. Matikitakan ome tlemach tlen techititia yejuin.

  1.   Ipan seki Biblias ijkin okitlajtolkuepkej 1 Juan 5:7: “Iluikak yeyimej nemij: toTajtsin, Tlajtojli niman espíritu santo. Niman yejuin yeyimej san no yejuamej”. San ika, ixtlamatkej kuajli yokitakej ika akin kemach okijkuilojkej Biblia xokitlalijkaj yejuin tlajtoltin. Kuajli yonoitak ika sekimej akin otlajtolkuepkej san okintlalilijkej yejuin tlajtoltin. a Yejua ika, Biblias tlen kemach yokiskej xkipiyaj yejuin tlaxelojli.

  2.   Ipan copias tlen yeuejkaui onoijkuilojkej melak miyekpa uajnestiuj itoka toTajtsin. San ika, sekimej akin okitlajtolkuepkej Biblia xok okitlalijkej, niman san okitlalijkej “toTeko” noso “toTajtsin”.

¿Niman kenon tikmatij ika xok oksekan más onopopolojkej?

 Aman, más nimantsin ueli noita tla onopopolojkej akin okinchiujkej copias de Biblia pampa yononextijkej miyek tlajkuilolamamej tlen yeuejkaui onoijkuilojkej. b ¿Tlenon yokinextijkej akin yokimitakej yejuin tlajkuilolamamej niman on copias tlen kemach yokinchijchiujkej? ¿Uelis tikneltokaskej ika melauak tlen kijtoua Biblia?

  •   Ixtlamatki William Henry Green yejuin okijto itech Tlajkuiloltin ika Hebreo (tlen noijki noixmatij ken Antiguo Testamento): “Uelis tikijtoskej ika xonka okse amatlajkuilojli tlen xokipatlakej desde ijkuak onoijkuilo ijkon ken Biblia”.

  •   Ixtlamatki Frederick Bruce yejuin okijto itech Tlajkuiloltin Griegas Cristianas, noso Nuevo Testamento: “Yononextijkej más miyek tlajkuilolamamej itech Nuevo Testamento [...] xijkon ken okseki amamej tlen san okimijkuilojkej sekimej ixtlamatkej niman xakaj kuelitaskia kijtos ika xkuajli ken okinchijchiujkej copias”.

  •   Sir Frederic Kenyon, se ixtlamatki itech Biblia, kijtoua ika maski melak yeuejkaui uajnochiujtiuej copias itech Biblia, uelis kuajli tikneltokaskej ika melauak iTlajtol toTajtsin niman ika xtlaj nopatla.

¿Tlenon más techititia ika Biblia xnopatla maski yokichiuilijkej miyek copias?

  •   Sekimej judíos niman akin tlaneltokayaj itech Cristo akin okinchiujkej copias itech Biblia xokipopolojkej kampa noteneua kenon israelitas okichiujkej tlen xkuajli (Números 20:12; 2 Samuel 11:2-4; Gálatas 2:11-14). c Noijki xokikixtilijkej kampa kijtoua kenon judíos xotetlakamatkej niman kampa noijtouaya kenon sekimej kineltokayaj tlen xmelauak (Oseas 4:2; Malaquías 2:8, 9; Mateo 23:8, 9; 1 Juan 5:21). Ijkuak tikitaj ika akin okichiujkej copias xtlaj okipopolojkej, techititia ika yejuamej okijtokej tlen melauak niman ika kitlakaitayaj iTlajtol toTajtsin.

  •   ¿Xmelak ika yejuin techititia ika toTajtsin, akin okichiuj manoijkuilo Biblia, xokitekauili makipopolokan tlen yejua kineki matikmatikan? (Isaías 40:8; 1 Pedro 1:24, 25). d Ijkon okichiuj pampa yejua xsan kinekiya makinpaleui akin yeuejkaui onenkej, noijki kinekiya ika hasta aman matechpaleui (1 Corintios 10:11). Biblia noijki kijtoua ika “nochi tlen ye uejkaui onijkuiloj ipan on Yektlajkuilojli, onijkuiloj para techmachtia. Onijkuiloj para on ijyouilistli niman teyoltlalilistli ma techmaka tlamachalistli itechkopa on Yektlajkuilojli” (Romanos 15:4).

  •   Jesús niman inomachtijkauan nochipa okiteneujkej tlen kijtouayaj copias tlen kipiayaj itech Tlajkuiloltin ika Hebreo niman xkeman okinemilijkej tla xkuajli tlen kijtouayaj (Lucas 4:16-21; Hechos 17:1-3).

a Yejuin tlajtoltin xuajnestiuej ipan Códice Sinaítico, Códice Alejandrino, Manuscrito Vaticano 1209, Vulgata latina original, versión siríaca Filoxeniana-Harclense nion ipan Peshitta siríaca.

b Yononextijkej ipantsin 5,000 tlajkuilolamamej tlen noixmatij ken Nuevo Testamento noso Tlajkuiloltin Griegas Cristianas.

c Biblia xkijtoua tla akin okijkuilojkej iTlajtol toTajtsin xtlajtlakolejkej katkaj noso tla xkeman nopopolouayaj. Yej kijtoua: “Xnemi nion sen tlakatl yejuan xtlajtlakoua” (1 Reyes 8:46).

d Biblia xkijtoua tla toTajtsin kimijlijtiaya on tlakamej akin okijkuilojkej iTlajtol katlejua tlajtoltin nonekiya kimijkuilojtiaskej, yejua san okiyekan intlamachilis niman ijkon makimatikan tlenon kijkuiloskej (2 Timoteo 3:16, 17; 2 Pedro 1:21).