Luslahng audepe kan

luslahng audepe kan

Dahme Pahn Wiawihong Uhk Ahnsou Kohkohdo Iei Pein Omw Pilipil!

Dahme Pahn Wiawihong Uhk Ahnsou Kohkohdo Iei Pein Omw Pilipil!

MIE OMW PILIPIL ONG DAHME PAHN WIAWIHONG UHK AHNSOU KOHKOHDO? Ekei aramas kin kamehlele me e koasoandier dahme pahn wiawihong arail mour, a kaidehn arail pilipil. Madamadau wet kin kaunda arail mour. Ni arail sohte kin lel arail mehn akadei, re sohte kin katapanki. Re kin nda: “E koasoandier me I sohte pahn lel ei mehn akadei.”

Ekei kin nsensuwedla ni arail kilang me sohte ahl ehu me kak kapitirailsang sampah ehu me diren lokolok oh wiewia sapahrek. Mwein irail kin song en kamwahwihala arail mour, ahpw re kin ihte kilikilang soahng kan me kin pwurupwurehng kauwehla arail koasoandi kan, duwehte mahwen, tiahk lemei, rerrer en sahpw de melimel ape, oh pil soumwahu. Re kin nda, “Ia katepen ei nsenohki?”

Mehlel, irair en mour uhdahn kak kawekala atail koasoandi kan. (Eklesiasdes 9:11) Ahpw me pid dahme pahn wiawihong uhk ahnsou kohkohdo, uhdahn mie pein omw pilipil. Paipel kasalehda me omw pilipil kan pahn kamwakid dahme pahn wiawihong uhk ahnsou kohkohdo. Tehk dahme Paipel mahsanih.

Moses, me kaweid mehn Israel ko mahs, padahkihong irail ni ahnsou me re kereniong pedolong nan Sapwen Inowo: “Kumwail en pilada nanpwungen mour oh mehla, nanpwungen sapwellimen Koht kupwuramwahu de sapwellimen Koht keria. Eri, pilada mour. Poakohng KAUN-O, amwail Koht, kapwaiada sapwellime mahsen oh loalopwoatohng.”​Deuderonomi 30:15, 19, 20.

“Kumwail en pilada nanpwungen mour oh mehla, nanpwungen sapwellimen Koht kupwuramwahu de sapwellimen Koht keria. Eri, pilada mour.”​—Deuderonomi 30:19

Koht ketin doarehla mehn Israel kan sang kalidu nan Isip oh ketikihong irail koapworopwor en mour nsenamwahu oh saledek nan Sapwen Inowo. Ahpw mepwukat sohte pahn wiawihong irail ma re sohte wia mehkot. Pwe ren alehdi kapai pwukat, re anahne “pilada mour.” Ia duwen? Sang ni arail pahn ‘poakohng Koht, kapwaiada sapwellime mahsen oh loalopwoatohng.’

Rahnwet, ke pil kak ahneki soangen pilipilohte, oh dahme ke pilada pahn kamwakid dahme pahn wiawihong uhk ahnsou kohkohdo. Atail pilada en poakohng Koht, kapwaiada sapwellime mahsen, oh loalopwoatohng ih, kak wehwehki me kitail piladahr mour. Ahpw dahme kin pidada mepwukat?

PILADA EN POAKOHNG KOHT

Limpoak iei sapwellimen Koht irair me keieu laud. Wahnpoaron Sohn ntingihedi me “Koht iei limpoak.” (1 Sohn 4:8) Ihme kahrehda, ni Sises eh ketin sapengala peidek me pid mehnia kosonned me keieu kesempwal nanpwungen kosonned koaros, e mahsanih: “Ke pahn poakohng Kaun-o omw Koht sang nan kapehdomw unsek, sang ni [“omw mour,” NW] unsek, sang ni omw lamalam koaros unsek.” (Madiu 22:37) Nanpwungmwahu mehlel rehn Siohwa Koht anahne poahsoankihda limpoak ahpw kaidehn peik ni soh madamadau. Eri dahme kahrehda kitail en pilada en poakohng ih?

Sapwellimen Siohwa limpoak ong aramas kin rasehng limpoak me pahpa nohno kan kin ahneki ong neirail seri kan. Mendahki irail soh unsek, pahpa nohno limpoak kan kin kaweid, kangoange, sewese, oh kaiahne neirail seri kan pwehki re men seri ko en peren oh pweida mwahu. Dahme pahpa nohno kan kin kasik sang seri kan? Irail men neirail seri kan en poakohng irail oh kapwaiada dahme re padahkihong irail pwehn wia kamwahuparail. E seu pahn pwung me Samatailo nanleng me ketin unsek kin ketin kasik me kitail en kasalehda ni limpoak atail kalahnganki soahng koaros me e ketin wiahda ong kitail?

PEIKONG EH MAHSEN

Nan Palien Paipel ni Lokaiahn Ipru, lepin lokaia wet “rong” kin kalapw wehwehki “peik.” Kaidehn ih wehwehn atail kin ndaiong neitail seri kan, “Rong omw pahpa nohno”? Eri, en rong mahsen en Koht kin wehwehki en sukuhlki oh peikiong dahme e ketin mahsanih. Pwehki kitail sohte kak uhdahn rong ngilen Koht, atail rong ih kin wehwehki en wadek oh kapwaiada dahme mi nan sapwellime Mahsen, Paipel.​—1 Sohn 5:3.

Pwehn kasalehda kesempwalpen rong Koht, ehu ahnsowo Sises mahsanih: “Kaidehkin pilawahte me aramas kak mourki, pwe mahsen koaros me kin pwilipwilsang nin doauesen Koht.” (Madiu 4:4) Duwehte mwenge eh kesempwal ong kitail, en esehla Koht kin kesempwalsang met. Dahme kahrehda? Nanmwarki loalokongo Solomon kawehwehda me erpit “pahn doareiuk duwehte omw naineki mwohni. Kupwurokong kin doandoareiuk-met iei kamwahupen erpit.” (Eklesiasdes 7:12) Kupwurokong oh erpit sang Koht kak pere kitail rahnwet oh sewese kitail en wiahda pilipil mwahu me pahn kahluwakitaillahng mour soutuk ni ahnsou kohkohdo.

LOALOPWOATOHNG IH

Tamanda sapwellimen Sises karasaraso me kitail koasoiapene nan artikel en mwoweo, me e mahsanih: “Wenihmw me kolahng mour me wetikitik oh elen kolahng ie me apwal, eri, me malaulau me kin diar.” (Madiu 7:13, 14) Ni atail kin kekeid nan ahl wet, kitail uhdahn pahn paiekihda atail ahneki oh mihmi karanih sounkaweid mwahu men ma kitail men lel wasa me kitail kohkohlahng, me iei mour soutuk. Eri, mie kahrepe mwahu kitail en mihmi karanih Koht. (Melkahka 16:8) Ahpw ia duwen atail kak wia met?

Rahn koaros, mie soahng tohto me kitail anahne wia oh pil mie soahng tohto me kitail men wia. Soahng pwukat kak kedirepweikitailla de kerempwa kitail oh kahrehda en sohla atail ahnsou en medemedewe dahme Koht ketin kupwurki kitail en wia. Ihme kahrehda Paipel katamankihong kitail: “Kumwail kanahieng duwen amwail mour me kumwail weweidki. Kumwail dehr duwehte aramas me loalopwon kan, ahpw kumwail duwehte me loalokong kan. Kumwail isaneki ahnsou mwahu koaros, pwe ahnsou pwukat ahnsou suwed kei.” (Episos 5:15, 16) Kitail kin mihmi karanih Koht sang ni atail kin wiahki atail nanpwungmwahu reh mehkot me keieu kesempwal nan atail mour.​—Madiu 6:33.

PILIPIL WET PEIN AHMW

Sohte mehkot me ke kak wia pwehn wekidala omw mouren mahs, ahpw mie soahng kan me ke kak wia pwe kowe oh irail kan me ke poakohng en kak ahneki mour mwahu ahnsou kohkohdo. Paipel kasalehda me Samatail nanleng, Siohwa Koht, kin uhdahn ketin poakohng kitail oh ketin padahkihong kitail dahme e kupwurki kitail en wia. Tehk dahme soukohp Maika koasoia:

“KAUN-O ketin padahkihongkitailehr dahme mwahu. Eri, iet me KAUN-O kin ketin kupwurki kitail en wia: kitail en wiahda me pwung; kitail en kin kasalehda atail limpoak poatopoat, oh peikiong atail Koht ni karakarahk.”​Maika 6:8.

Ke pahn men peikiong Siohwa oh ale kapai kan me poatopoat me e ketin nekinekid ong irail kan me kin peik? Pilipil wet pein ahmw!