Ir al contenido

¿Biblia yanapawasunmanchu qolqemanta pisisqa kajtinchej?

¿Biblia yanapawasunmanchu qolqemanta pisisqa kajtinchej?

Bibliaj kutichisqan

 Arí. Sichus qolqemanta pisisqa kashanki, chayri manu kashanki chayqa, kay urapi rikhurej tawa yuyaychaykuna yanapasonqa, chaykunataj Bibliamanta orqhosqa kashanku.

  1.   Ama imapipis qolqeykita gastarparillaychu. “Imatapis ruwanampaj kʼuchi runaj wakichisqanqa allimpuni llojsin; patan uranta wakichisqarí wajchayayman chayachin” (Proverbios 21:5). Ama imatapis rantirparillaychu barato kasqanraykullaqa. Imaspichus qolqeykita gastanaykita anotakuy, chay anotakusqaykiman jinallataj gastay.

  2.   Ama qhasillapaj manukuychu. “Wajcha runataqa qhapaj runa makimpi japʼin; pichus manukojqa manojpa wata runan” (Proverbios 22:7). Manuchakunkiña, chayrí manuykita mana juntʼayta atishankichu chayqa, pichus manusojwan imaynatachus chantá maykʼajchus qolqenta kutichipunaykimanta parlariy. Chayta ruwaspataj ama saykʼuychu. Mana allinta yuyaychakuspalla manuchakojman imatachus Biblia yuyaychasqanta qhawarina. Biblia nin: “Sonqoykita llampʼuyachiy; kʼumuykuspa, kawsaqeykimanta mañamuy. Ama puñuychu, ni uj chhikallantapis puñuywan chʼutaychu”, nispa (Proverbios 6:1-5). Manusojwan parlarinkiña chayqa, ama saykʼuychu, watejmanta parlarillaytaj. Iskayniykichej uj yuyayllaman chayaspataj allinchaychej.

  3.   Ama qolqeta aswan valorniyojpaj qhawaychu. “Michʼa runaqa usqhayllata qhapajyayta munan, manataj yachanchu paypa patanman wajchayay jamunantaqa” (Proverbios 28:22). Uj runaqa payllapaj imatapis munaspa, envidiakuspa ima, wajchayayman chayanman, Diosmantapis karunchakunman.

  4.   Sonqo juntʼasqa kay. “Mikhunayoj, pʼachayoj kaspaqa, chaywan sonqo juntʼasqa kakuna[chej]” (1 Timoteo 6:8). Kusiy kausaytaqa mana rantiyta atisunmanchu. Chantapis kusisqa kausakoj runasqa mana ashkha qolqeyojpunichu kanku. Manaqa kusisqa kanku familiankupaj, amigosninkupaj munasqa kasqankurayku, Jehovawanpis amigos kasqankurayku (Proverbios 15:17; 1 Pedro 5:6, 7).