Skip to content

Skip to table of contents

ʻOku Totonu ke Fēfē Hoʻo Akonaki ki Hoʻo Fānaú?

ʻOku Totonu ke Fēfē Hoʻo Akonaki ki Hoʻo Fānaú?

“Naʻá ku taʻefiemālie ke fanongo ki he leʻo ʻo e meʻalele kotoa ʻoku lele haké. Ko e tuʻo tolu ʻaki eni ʻa e talangataʻa ʻa Jordan ki he tuʻutuʻuni naʻe tala ange kiate iá. ‘ʻOku ʻi fē ia?’ Naʻá ku fifili. ‘ʻOku hoko ki ai ha faingataʻa? ʻOkú ne ʻiloʻi ʻokú ta hohaʻa atu?’ ʻI he taimi naʻá ne aʻu mai aí, naʻe mei ʻosi ʻeku kātakí.”GEORGE.

“Naʻe kikī ʻeku taʻahiné, naʻá ne ʻai ai au ke u manavasiʻi. Naʻá ku tafoki ʻo sio atu ki ai ʻokú ne puke hono ʻulú mo tangi. Naʻe toki taaʻi ia ʻe hono kiʻi tuongaʻane taʻu faá.”—NICOLE.

“Naʻe ʻikai ke u kaihaʻasi ʻa e foʻi mamá. Naʻá ku maʻu ia!’ ko e tali ia ʻa Natalie, ko homa ʻofefine taʻu onó, naʻe hā mei hono matá naʻe tonuhia pē ia. ʻI heʻene toutou fakaʻikaiʻi ia ʻi he mata fefeká naʻá ma loto-mamahi ʻaupito mo tangi. Naʻá ma ʻiloʻi naʻá ne loi.”—STEPHEN.

KAPAU ko ha mātuʻa koe, ʻe lava ke maongo kiate koe ʻa e ngaahi ongoʻi ʻoku fakahaaʻi ʻi he ngaahi fakamatala ki muʻá? ʻI he fehangahangai mo e ngaahi tuʻunga meimei tatau ko ení, ʻokú ke fifili nai ki he anga—pe naʻa—mo e totonu ke ke akonakiʻi hoʻo tamá? ʻOku hala ke ke akonakiʻi hoʻo fānaú?

KO E HĀ ʻA E AKONAKI?

ʻI he Tohi Tapú, ko e foʻi lea ko e “akonaki” ʻoku ʻikai ko ha fakalea ia ʻe taha ki he tauteá. ʻOku kaunga tefito ʻa e akonakí ki he fakahinohino, ako mo e fakatonutonu. ʻOku ʻikai ʻaupito felāveʻi ia mo e ngaohikoviʻi pe anga-fakamamahi.—Palōveepi 4:1, 2.

Ko e akonaki fakaemātuʻá ʻoku meimei tatau nai ia mo ha tō ngoue. Ko e tokotaha ngoué ʻokú ne teuteu ʻa e kelekele, vai mo fafanga ʻa e ngoué, pea ʻokú ne ngāueʻaki ha meʻa ke maluʻi mei he ngaahi ʻinisēkite fakatupu maumaú mo e vaó. ʻI he tupu hake ʻa e ngoué, ʻoku fiemaʻu nai ki he tokotaha ngoué ke ʻauhani ʻa e ngoué kae malava ke tokoni ki heʻene tupu moʻui leleí. ʻOku ʻiloʻi ʻe he tokotaha ngoué ko hono ngāueʻaki fakalelei ha ngaahi founga kehekehe, ʻe tokoni ia ke moʻui lelei ai ʻene ngoué. ʻI he tuʻunga meimei tatau, ʻoku tokanga ʻa e ngaahi mātuʻá ki heʻenau fānaú ʻi he ngaahi founga lahi. Ka ʻi he taimi ʻoku nau fiemaʻu ai ke nau fai ha akonakí—ʻoku hangē ia ko hano ʻauhani, ko hano fakatonutonu tokamuʻa nai ha ngaahi hehema taʻetotonu pea tokoniʻi ʻenau fānaú ke nau tupu hake ʻi he hala ʻoku totonú. Kae kehe, kuo pau ke fai fakapotopoto ʻa e ʻauhaní, he ka ʻikai ʻe lava ke hoko ha maumau tuʻuloa ki he ngoué. ʻI he tuʻunga meimei tatau, ko e akonaki fakaemātuʻá ʻoku fiemaʻu ke fai ia fakataha mo e anga-ʻofa.

Ko Sihova ʻa e ʻOtua ʻo e Tohi Tapú, naʻá ne fokotuʻu ha faʻifaʻitakiʻanga fakaʻofoʻofa ki he ngaahi mātuʻá ʻi he meʻá ni. Ko e akonaki naʻá ne ʻoange ki heʻene kau lotu talangofua ʻi he māmaní ʻoku ola lelei mo fakamānako pea naʻe hoko ʻo nau ‘manako ki he akonakí.’ (Palōveepi 12:1) Naʻa nau “pukenima ʻa e akonaki” pea “ʻoua ʻe tukuange.” (Palōveepi 4:13) ʻE lava ke ke tokoniʻi hoʻo tamá ke ne tali lelei ʻa e akonakí ʻaki ʻa e faʻifaʻitaki ofi ki he ngaahi kī tefito ʻe tolu ʻi he akonaki ʻa e ʻOtuá: (1) ʻOku anga-ʻofa, (2) fakaʻatuʻi pea mo e (3) huʻufataha.

AKONAKI ʻI HE ANGA-ʻOFA

Ko e ʻofá ko e makatuʻunga ia mo e fakaueʻiloto ki he akonaki ʻa e ʻOtuá. ʻOku pehē ʻe he Tohi Tapú: “Koia oku ofa ki ai a Jihova oku ne tautea; o hage be koe tamai ki he foha oku ne fiemalie ai.” (Palōveepi 3:12PM) ʻIkai ko ia pē, ko Sihova ʻoku “ʻAloʻofa mo Anga lelei, Tuai ki he Houhau.” (ʻEkisoto 34:6) ʻI he ʻuhinga ko ení ʻoku ʻikai ʻaupito ko ha tokotaha ngaohi kovia pe anga-fakamamahi ʻa Sihova. Naʻa mo haʻane ngāueʻaki ha ngaahi lea fefeka, toutou fakaangaʻi pe ngāueʻaki ha ngaahi lea manuki ʻoku fakatupu loto-mamahi, ko e ngaahi lea ko ení ʻoku fakatupu loto-lavea ʻo “hange ko e hokohokai ha heleta.”—Palōveepi 12:18.

FANONGO

Ko e moʻoni, ʻoku ʻikai malava ki he ngaahi mātuʻá ke nau muimui kakato ʻi he faʻifaʻitakiʻanga haohaoa ʻa e ʻOtuá ʻi he mapuleʻi-kitá. ʻI he taimi ʻe niʻihi ʻe fiemaʻu ke fakangatangata ʻa hoʻo anga-kātakí, ka ʻi he lolotonga ʻo ha ngaahi taimi faingataʻa, manatuʻi maʻu pē ko e tautea ʻoku fai ʻi he ʻitá ʻoku faʻa fakamafasia, tōtuʻa pea ʻikai ola lelei. ʻIkai ko ia pē, ko e tautea ʻoku tupu mei he ʻitá pe fakapoʻulí ʻoku ʻikai ʻaupito ko ha akonaki ia. ʻOku hā mahino ai ʻa e ʻikai ha mapuleʻi-kitá.

ʻI he tafaʻaki ʻe tahá, ʻi he taimi ʻokú ke fai ai ʻa e akonakí ʻi he ʻofa mo e mapuleʻi-kitá, ngalingali te ke maʻu ai ha ngaahi ola ʻoku lelei. Fakakaukau ki he anga hono fakaleleiʻi ʻe George mo Nicole ʻa e ngaahi meʻá, ʻa ia ko e ongo mātuʻa naʻe lave ki ai ʻi he kamataʻangá.

LOTU

“ʻI he faifai atu pē pea toki aʻu mai ʻa Jordan, ko au mo hoku uaifí naʻá ma ʻita lahi ʻaupito, ka naʻá ma mapuleʻi ia lolotonga ʻema fanongo ki heʻene fakamatalá. Koeʻuhi naʻe fuʻu fuoloa ʻa e poʻulí, naʻá ma fakakaukau ai ke toki talanoa ki he meʻa naʻe hokó ʻi he pongipongí. Naʻa mau lotu fakataha pea mau mohe. ʻI he ʻaho hono hokó, naʻa mau ʻi ha tuʻunga lelei ange ke fetalanoaʻaki ki he meʻá ʻi ha founga nonga mo aʻu ai ki he loto ʻo homa fohá. Naʻá ne loto-lelei ke talangofua ki heʻema ngaahi fakangatangatá peá ne tali lelei ko e fehālaaki pē ʻaʻana. ʻOku tau houngaʻia, ʻi he ʻiloʻi ko e tali fakavave ki he taimi ʻoku ʻita ai ʻa e kakaí ʻoku ʻikai maʻu ai ha fua lelei. ʻI he taimi ʻoku tau ʻuluaki fanongo aí, ʻoku faʻa lelei ange ai ʻa e ngaahi meʻá.”—George.

LEA

“Naʻá ku tōlili ʻi he taimi naʻá ku sio ai ki hono fakamamahiʻi taʻeʻuhinga ʻe hoku fohá hono tuofefiné. ʻI he ʻikai ke fai leva ha meʻa ki aí, naʻá ku fekau ke ʻalu ki hono lokí koeʻuhí he naʻá ku ʻita lahi ʻaupito ʻo ʻikai lava ai ke u fai ha fili fakapotopoto. Ki mui ai, ʻi he taimi naʻá ku mokomoko aí, naʻá ku fakamatala mahino ange ko e fakamālohí ʻoku ʻikai ke sai ia pea fakahaaʻi kiate ia ʻa e anga ʻo ʻene fakaloto-mamahiʻi hono tuofefiné. Ko e lea ko ení naʻe tali lelei ia ʻe hona fohá. Naʻá ne kole fakamolemole ki hono tuofefiné mo fāʻofua kiate ia.”—Nicole.

ʻIo, ko e akonaki ʻi he founga totonú, naʻa mo e taimi ʻoku fakakau ai ki ai ʻa e tauteá, ʻoku ueʻi maʻu pē ia ʻe he ʻofá.

AKONAKI ʻI HE FAKAʻATUʻI

Ko e akonaki ʻa Sihová ʻoku fakahoko maʻu pē ia “ke feʻunga.” (Selemaia 30:11; 46:28) ʻOkú ne fakakaukauʻi ʻa e ngaahi tafaʻaki kotoa pē, ʻo kau ai ʻa e ngaahi meʻa ʻoku ʻikai ke māʻalaʻalá. ʻE lava fēfē ke fai ʻe he ngaahi mātuʻá ʻa e meʻa tatau? Ko Stephen, naʻe lave ki ai ʻi he kamataʻangá naʻá ne fakamatala: “Neongo naʻá ma fuʻu ongoʻi loto-mamahi pea ʻikai ke mahinoʻi ʻa e fakaʻikaiʻi taʻeʻunua ʻe Natalie ʻa e foʻi mamá, naʻá ma feinga ke fakakaukau ki hono taʻú mo e tuʻunga matuʻotuʻa ʻokú ne ʻi aí.”

Ko e husepāniti ʻo Nicole, ko Roberte, naʻá ne toe feinga foki ke fakakaukau ki he ngaahi tafaʻaki kotoa pē. ʻI he taimi ʻoku anga-kovi ai ʻa e fānaú, naʻá ne ʻeke kiate ia tonu: ‘Ko ʻene toki hokó pē eni pe ʻoku toutou hoko ʻa e tōʻonga kovi ko ení? ʻOku helaʻia ʻa e kiʻi tamá pe ʻoku ʻikai ke ongoʻi sai? Ko e ʻulungaanga ko ení ko ha fakaʻilonga ia ʻo ha toe palopalema kehe’?

Ko e ngaahi mātuʻa fakaʻatuʻí ʻoku nau faʻa fakakaukau foki ko e fānaú ʻoku ʻikai ko ha kakai lalahi. Naʻe fakamoʻoniʻi ʻe he ʻapositolo Kalisitiane ko Paulá ʻa e moʻoniʻi meʻa ko iá ʻi he taimi naʻá ne tohi ai: “ʻI he taimi naʻá ku kei tamasiʻi aí, naʻá ku faʻa lea ʻo hangē ha kiʻi tamasiʻí, fakakaukau hangē ha kiʻi tamasiʻí.” (1 Kolinitō 13:11) Naʻe pehē ʻe Robert: “Ko e meʻa ʻe taha naʻá ne tokoniʻi au ke u maʻu ʻa e vakai totonú mo fakaʻehiʻehi mei he fakafeangai tōtuʻá ko ʻeku manatuʻi ʻa e meʻa naʻá ku faʻa fai ʻi he taimi naʻá ku kei tamasiʻi aí.”

ʻOku mātuʻaki mahuʻinga ke mafamafatatau hoʻo ngaahi ʻamanakí ka ʻi he taimi tatau, ʻoua ʻe fakatonuhiaʻi pe fakamolemoleʻi ha ngaahi ʻulungaanga pe fakakaukau ʻoku hala. ʻI hoʻo fakakaukau ki he ngaahi malava, fakangatangata mo e ngaahi tuʻunga ʻa hoʻo kiʻi tamá, ʻokú ke fakapapauʻi ai ʻoku mafamafatatau mo fakaʻatuʻi ʻa hoʻo akonakí.

AKONAKI ʻI HE HUʻUFATAHA

ʻOku pehē ʻe he Malakai 3:6: “Ko Sihova au, ʻoku ʻikai te u liliu.” ʻOku falala ʻa e kau sevāniti ʻa e ʻOtuá ki he moʻoni ko ení mo ongoʻi malu ʻi he ʻilo ko ení. ʻOku toe fiemaʻu foki ʻe he fānaú ʻa e maluʻanga mei he akonaki huʻufatahá. Kapau ʻoku liliu hoʻo ngaahi tuʻungá makatuʻunga ʻi hoʻo ngaahi ongoʻí, ʻe kamata nai ke taʻepauʻia mo feifeitamaki hoʻo kiʻi tamá.

Manatuʻi naʻe pehē ʻe Sīsū: “ʻAi . . . hoʻomou lea ‘ʻió’ ke ʻuhingá ko e ʻio, mo hoʻomou ‘ʻikaí’ ke ʻikai.” Ko e ngaahi lea ko ení ke ngāueʻaki ia ʻe he mātuʻá. (Mātiu 5:37) Fakakaukau lelei ki muʻa pea toki fai ha ngaahi fakatokanga ʻa ia ʻe ʻikai te ke fakahoko. Kapau ʻokú ke fakatokanga ki hoʻo kiʻi tamá ʻe fai ha faʻahinga akonaki ki ai koeʻuhi ko ʻene talangataʻá, fakapapauʻi ke fai ki ai.

Ko e fetuʻutaki lelei fakaemātuʻá ʻoku ʻaonga ia ki he huʻufataha ʻa e akonakí. ʻOku fakamatala ʻa Robert: “Kapau naʻe lava ʻema fānaú ʻo fakalotoʻi au ki ha meʻa naʻe tala ange ʻe hoku uaifí ʻoku ʻikai lava ke nau fai ia, ʻi he taimi naʻá ku ʻiloʻi ai iá, naʻá ku fulihi ʻeku filí ke tatau pē mo hoku uaifí.” Kapau ʻoku ʻikai loto-tatau ʻa e ongo mātuʻá ki he founga ke fakaleleiʻi ai ha meʻa, ko e lelei tahá ke na talanoaʻi fakaekinaua pē ʻena ngaahi faikehekehé pea mo fai ha fili ʻokú na fāitaha aí.

MAHUʻINGA ʻO E AKONAKÍ

Kapau ʻokú ke faʻifaʻitaki ki he anga-ʻofa, fakaʻatuʻi mo e huʻufataha ʻa e akonaki ʻa Sihová, te ke fakapapauʻi ai ko hoʻo ngaahi feingá ʻe ʻaonga ki hoʻo fānaú. Ko hoʻo tataki anga-ʻofá ʻe tokoniʻi nai ai hoʻo fānaú ke nau fakalakalaka ʻo matuʻotuʻa, fua fatongia pea hoko ko ha tokotaha lahi mafamafatatau. Hangē ko ia ʻoku leaʻaki ʻe he Tohi Tapú: “ʻAtu ako ki ha tamasiʻi, ʻo tāu mo hono ʻalunga, talaatu ʻo ka ne ka motuʻa ʻe ʻikai te ne hiki mei ai.”—Palōveepi 22:6.