Xeen tiʼ baʼax ku taasik

Xeen tu cuadroil baʼax ku taasik

Bix unaj a educartik a paalal

Bix unaj a educartik a paalal

«Jach chiʼichnaken táan in wuʼuyik u máan le cocheʼob tu jool in wotochoʼ. Tsʼoʼok óoxtéen maʼ tu kʼuchul Yordi teʼ hora k-aʼalmajtiʼoʼ. Chéen ku máan tin pool: ‹¿Tuʼux yaan waleʼ? ¿Kux túun wa yaan baʼax úuchtiʼ? ¿Maʼ wa tu tuklik táan k-páaʼtikiʼ?›. Le ka kʼuchoʼ lekaʼan in nervios.» (JORGE)

«Jach jaʼakʼ in wóol ka tin wuʼuyaj u táajal u yawat in hija. Tin sutinbaeʼ ka tin wilaj u machmaj u pool táan u yokʼol. Jaʼatsʼ tumen u yíitsʼin, juntúul chan xiʼipal chéen kanpʼéel jaʼab yaantiʼ.» (NICTÉ)

«‹Maʼ tin wokliʼ. Kaxtbil tin beetaj›, tu yaʼalaj Natalia u machmaj junpʼéel anillo. Le chan x-chʼúupal chéen seis jaʼaboʼob yaan tiʼaʼ seguernaj u yaʼalik maʼ tu yokliʼ. Toʼoneʼ chéen táan k-paktik u mejen ichoʼob azultak, ka t-tsʼáaj cuenta táan u tuus. Leloʼ tu beetaj u yaatal k-óol, ka joʼopʼ tak k-okʼol.» (ESTEBAN)

¿UCHAʼAN wa tech junpʼéel baʼal jeʼex le ku tsikbaltaʼal tu káajbal le xookaʼ? Wa beyoʼ maʼ xaaneʼ ka tuklik: «¿Bix jeʼel in educartik in paalaleʼ? ¿Kʼaas wa ka in castigartoʼob?».

¿BAʼAX U KʼÁAT U YAʼAL U EDUCARTAʼAL MÁAK?

Teʼ Bibliaoʼ ken úuchuk tʼaan tiʼ u educartaʼal máakeʼ maʼ chéen u kʼáat u yaʼal u castigartaʼal wa u jaʼatsʼaʼaliʼ, baʼaxeʼ u kʼáat u yaʼal u kaʼansaʼal, u tsolxikintaʼal, u tojkíintaʼal wa u yaʼalaʼal u nuʼuk tiʼ. Mix baʼal yaan yil yéetel u jaʼajatsʼaʼal wa u loobiltaʼal máak (Proverbios 4:1, 2).

U educartaʼal juntúul paaleʼ bey jeʼex u kanáantaʼal junkúul paakʼaleʼ. Yaan a preparartik u luʼumil, yaan a jóoyabtik, yaan a wilik maʼ u yantal u yikʼel yéetel yaan a luʼsik u kʼaakʼas xíiwil. Jeʼex u bin u nojochtaloʼ yaan a tóojcheʼetik utiaʼal maʼ u chʼéebel wa yaan tak a pʼipʼikchʼaktik utiaʼal u kaʼantal jeʼex unajoʼ. Le taatatsiloʼob xanoʼ jejeláas bix u kanáantik u paalaloʼob, yéetel yaan horaeʼ kʼaʼabéet u chan castigartikoʼob. Lelaʼ bey ka tóojcheʼetakoʼob wa ka pʼipʼikchʼaktaʼakoʼob utiaʼal ka nuukchajkoʼob maʼalobeʼ. Baʼaleʼ jeʼex junkúul paakʼal jeʼel u beetaʼal loob tiʼ wa chéen minaʼan u cuentail u jéejekchʼaktaʼaleʼ, bey xan jeʼel u yúuchul yéetel le paalal wa maʼ tu yeʼesaʼal yaabilaj tiʼob ken castigartaʼakoʼobeʼ.

Jéeoba, le Dios ku yaʼalaʼal teʼ Bibliaoʼ, ku yeʼesik tiʼ le taatatsiloʼob bix unaj u educartik u paalaloʼoboʼ. Jéeobaeʼ maʼalob bix u educartik u paalal, le oʼolal le máaxoʼob meyajtikoʼ hasta ku kʼuchul u ‹yaabiltoʼob u kóolaʼal u xiknoʼob› tumen Dios (Proverbios 12:1). Mantatsʼ ku ‹tsʼoʼokbeskoʼob le kaʼansaj› ku tsʼaʼabaltiʼob tumen Diosoʼ (Proverbios 4:13). Techeʼ jeʼel u páajtal a wáantik a paalal utiaʼal ka u kʼamoʼob le kaʼansaj ka tsʼáaiktiʼob wa ka beetik jeʼex Dioseʼ: 1) eʼes yaabilaj tiʼob, 2) castigartoʼob tu pʼiis, yéetel 3) maʼ a kʼeʼekʼexik baʼax ka waʼaliktiʼob.

EʼES YAABILAJ TIʼOB

Dioseʼ u yaabiltmoʼon, le oʼolal ku kaʼanskoʼon yéetel yaabilaj. Le Bibliaoʼ ku yaʼalik: «Yuumtsileʼ ku yaʼalik u nuʼuk tiʼ máax u yaabiltmaj, bey juntúul taata ku yaʼalik u nuʼuk tiʼ u yaabilaj paaleʼ» (Proverbios 3:12). Jéeoba xaneʼ ‹muun u puksiʼikʼal, ku chʼaʼik óotsilil yéetel chúukaʼan u yóol› (Éxodo 34:6). Le oʼolal maʼatech u beetik u kʼasaʼanil, mix tech u píitmáan u kʼab ken u castigart máak. Maʼ chéen ku kaxtik baʼax kʼaas ku beetik máakiʼ, maʼatech u chʼinchʼin aʼalik baʼal mix tech u kʼeʼekʼeyik máak, tumen u yojleʼ le máaxoʼob beetik beyoʼ «ku beetkoʼob loob yéetel u tʼaanoʼob» (Proverbios 12:18).

CHʼENXIKINTE

U jaajileʼ le taatatsiloʼoboʼ maʼ tu páajtal u jach kʼuchul u beetoʼob jeʼex Dioseʼ. Kex yaantech pacienciaeʼ ku kʼuchul u kʼiinil u náaksaʼal a wóol tumen a paalal, baʼaleʼ wa ka castigartikoʼob chéen tumen pʼujaʼanecheʼ jeʼel a beetik loob tiʼobeʼ yéetel jeʼel u jóokʼoltech kʼaasileʼ. Le taatatsil ku jaʼajatsʼik u paalal chéen tumen pʼujaʼaneʼ u jaajileʼ maʼ táan u educartikoʼobiʼ.

Wa ka educartik a paalal yéetel yaabilaj bey xan yéetel pacienciaeʼ maas jeʼel u bintech utsileʼ. Koʼox ilik bix tu beetil Jorge yéetel Nicté, le máaxoʼob t-aʼalaj tu káajbal le xookaʼ.

ORARNEN YÉETEL

«Ka kʼuch Yordieʼ, teen yéetel in wataneʼ tʼabaʼan k-kʼiʼikʼel, baʼaleʼ t-controlartakba ka t-uʼuyaj baʼaxten maʼ séeb kʼuchiʼ. Tumen tsʼoʼok u yáakʼabtaleʼ t-pʼataj utiaʼal k-tsikbalt ken sáasak. Múul orarnajoʼoneʼ ka binoʼon wenel. Ka sáaschajeʼ jeetsʼel k-óol ka páajchaj k-tsikbal maʼalob yéetel Yordi. Tu éejemtaj maʼ maʼalob baʼax tu beetiʼ yéetel maʼ kʼuuxilnaj yoʼolal le castigo t-tsʼáajtiʼoʼ. U maʼalobileʼ k-ojliliʼ jeʼel u bin kʼaas tiʼ máak wa ku jáan beetik wa baʼax chéen tumen pʼujaʼaneʼ. Wa táanil tiʼ k-beetik wa baʼax k-chʼenxikintik baʼax ku yaʼalaʼaltoʼoneʼ maas maʼalob u bintoʼon.» (Jorge.)

TSIKBALNENEʼEX

«Jach tsʼíikilnajen ka tin wilaj in chan hijoeʼ tsʼoʼok u jatsʼik u kiik. Baʼaleʼ tu lugar in jatsʼik xaneʼ tin túuxtaj tu cuarto, wa maʼeʼ maʼ in wojel kaʼach baʼax jeʼel in beetiktiʼeʼ. Le ka máan in pʼuʼujuleʼ tin chan kʼeyaj, ka tin waʼalajtiʼeʼ maʼ maʼalob le baʼax tu beetaj tiʼ u kiikoʼ. Letiʼeʼ tu tsʼáaj cuenta, tu kʼáataj perdón tiʼ u kiikoʼ ka tu méekʼaj.» (Nicté.)

Jeʼex k-ilkoʼ, ken a castigart a paalaleʼ kʼaʼabéet a beetik tumen a yaabiltmoʼob, maʼ tumen pʼujaʼanechiʼ.

CASTIGARTOʼOB TU PʼIIS

Jéeobaeʼ ken u castigart wa máaxeʼ ku tsʼáaiktiʼ «jeʼel bix [ku] najmatik[oʼ]» (Jeremías 30:11; 46:28). Letiʼeʼ ku chʼaʼik en cuenta tuláakal, tak le baʼaxoʼob maʼ tu jáan ilaʼaloʼoboʼ. ¿Bix jeʼel u beetik xan le taatatsiloʼob beyoʼ? Esteban, le máax tsʼoʼok k-aʼalikoʼ, tu yaʼalaj: «Kex yaachaj t-óol baʼax tu beetaj Natalia yéetel kex tu lúuʼsaj k-óol úuchik u tuskoʼon ka tu yaʼalaj kaxtbil tu beetaj le anillooʼ, t-chaʼaj en cuenta u jaʼabil yéetel maʼ kʼanak u tuukuliʼ».

Roberto, u yíicham Nicteeʼ, ku yilik u chʼaʼik en cuenta tuláakal baʼal. Ken u beet baʼax kʼaas u paalaleʼ, ku tuklik: «¿Suuk wa u beetkoʼob beyoʼ, wa chéen bintiʼob? ¿Kaʼanaʼanoʼob wa? ¿Yaan wa baʼax ku yúuchultiʼob? ¿Yaan wa baʼax túulchʼint u beetoʼob leloʼ?».

Le taatatsiloʼoboʼ u yojloʼob xaneʼ mejen paalaleʼ maʼ tu tuukuloʼob jeʼex le nukuch máakoʼoboʼ. Apóstol Pabloeʼ u yojel xan, le oʼolal tu tsʼíibtaj: «Tin paalil kaʼacheʼ, kin tʼaan bey paaleʼ, kin tuukul bey paaleʼ» (1 Corintoiloʼob 13:11). Robertoeʼ ku yaʼalik: «Baʼax áantken utiaʼal maʼ in sen chiʼichnaktaleʼ letiʼe in kʼaʼajsik baʼaxoʼob tin beetaj tin paaliloʼ».

Maʼ unaj a kʼáatik yaʼab tiʼ a paalaliʼ, baʼaleʼ wa yaan baʼax kʼaas tu beeteʼ maʼ unaj a chéen ilkiʼ mix a tsʼáaik naʼatbil maʼ kʼaasiʼ. Wa ka chʼaʼik en cuenta tuláakal le baʼaxoʼob tsʼoʼok k-aʼalikoʼ, jeʼex le baʼax ku páajtal u beetik a paalal yéetel le baʼax maʼ tu páajtaloʼ, yaan a kaʼanskoʼob tubeel tumen yaan a castigartikoʼob tu pʼiis.

MAʼ A KʼEʼEKʼEXIK BAʼAX KA WAʼALIK

Malaquías 3:6, ku yaʼalik: «Teen [Jéeoba]. Maʼ kʼexpajkeniʼ». Le máaxoʼob meyajtik Diosoʼ u yojloʼob jach jaaj leloʼ, le oʼolal mantatsʼ ku yuʼubikoʼob u tʼaan Dios. Le paalaloʼob xanoʼ maas jeʼel u yuʼubikoʼob u tʼaan u taataʼob wa maʼ tu kʼeʼekʼexaʼaltiʼob le baʼax ku kaʼansaʼaltiʼoboʼ. Wa según bix a wuʼuyikaba ka waʼalik kʼaas wa uts junpʼéel baʼaleʼ, yaan a xaʼakʼbesik u tuukul a paalal.

Kʼaʼajaktech baʼax tu yaʼalaj Jesús: «Ken a waʼaleʼex ‹yaan› a beetkeʼex junpʼéel baʼaleʼ, beeteʼex; wa ka waʼalikeʼex ‹maʼataneʼ› maʼ a beetkeʼex». Lelaʼ jach jeʼel u yáantkech utiaʼal a líiʼsik a paalaleʼ (Mateo 5:37). Wa a wojel maʼ ken a beet junpʼéel baʼaleʼ, maʼ a waʼalik wa yaan a beetik. Wa ka waʼalik yaan a tsʼáaik wa baʼax castigoil tiʼ a paal tumen maʼ tu portarkubaeʼ, beet jeʼex ta waʼaliloʼ.

U múul tsikbal taatatsil yéetel maamatsileʼ jach kʼaʼanaʼan utiaʼal u líiʼskoʼob tubeel u paalaloʼob. Robertoeʼ ku yaʼalik: «Yaan horaeʼ kin tsʼáaik permiso tiʼ in paalal utiaʼal u beetkoʼob wa baʼax tumen maʼ in wojel wa tsʼoʼok u yaʼalaʼaltiʼob ‹maʼ› tumen u maamaʼobiʼ, baʼaleʼ ken in wojéelteʼ kin jáan aʼaliktiʼob maʼ tu béeytal». Wa le taatatsiloʼob maʼ junpʼéeliliʼ bix u tuukuloʼob tiʼ bix u educartikoʼob u paalaleʼ, maʼalob ka u tsikbaltoʼob ken pʼáatkoʼob tu juunaloʼob.

LE CASTIGOOʼ KU TAASIK UTSIL

Wa ka castigartik a paalal yéetel yaabilaj jeʼex u beetik Jéeoba bey xan ka tsʼáaik u pʼiis yéetel ka beetik jeʼex ta waʼaloʼ yaan u taasik utsil tiʼob. Wa ka educarkoʼob yéetel yaabilajeʼ ken nuukchajkoʼobeʼ yaan u beetkoʼob baʼax maʼalob yéetel yaan u chʼaʼtuklik u beetkoʼob baʼax tubeel. Le Bibliaoʼ ku yaʼalik: «Utsil kaʼanbes le chan paal bejlaʼeʼ, beyoʼ tak tu [nojchileʼ] maʼ bíin u pʼatiʼ» (Proverbios 22:6).