Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Kiehtova tieteellinen arvoitus ratkeaa

Kiehtova tieteellinen arvoitus ratkeaa

Kiehtova tieteellinen arvoitus ratkeaa

KUN sukeltajat tutkivat vuonna 1901 laivan hylkyä lähellä Antikytheran saarta Kreikassa, he löysivät aarteen. Hylky osoittautui antiikin aikaiseksi roomalaiseksi kauppalaivaksi, jolla oli lastinaan muun muassa marmori- ja pronssiveistoksia sekä hopearahoja Pergamonista. Tutkijat arvioivat rahojen perusteella, että laiva, joka todennäköisesti oli ollut matkalla Roomaan, upposi vuosien 85 ja 60 välillä eaa.

Esineitä on niiden pintaan noston jälkeen säilytetty Kreikan arkeologisessa museossa Ateenassa. Museoon saapui vuonna 2005 tutkijoita, jotka eivät kuitenkaan tulleet veistosten tai rahojen vuoksi. He olivat kiinnostuneita pronssisesta kojeesta, joka oli alun perin asennettu kenkälaatikon kokoiseen puukoteloon. Tämä Antikytheran laitteena tunnettu esine asettaa uuteen valoon käsitykset muinaisten kansojen tieteellisistä saavutuksista. Laitetta on sanottu ”monimutkaisimmaksi mekanismiksi, mikä muinaisilta ajoilta tunnetaan”.

Mutta mikä se on, ja miksi sitä pidetään tärkeänä?

Arvoituksellinen koje

Laite oli pahasti syöpynyt, ja sitä peittivät kovettuneet kerrostumat, kun se nostettiin merenpohjasta. Oltuaan pohjassa lähes kaksituhatta vuotta se näytti vihertävältä kiveltä. Aluksi kaikki innostus kohdistui hylystä löytyneisiin veistoksiin, ja tämä arvoituksellinen koje jäi lähes huomiotta.

Kun kreikkalainen arkeologi tutki laitetta vuonna 1902, se oli useana kappaleena. Siihen kuului erikokoisia hammaspyöriä, joissa oli tarkasti muotoillut kolmikulmaiset hampaat. Laite näytti kellolta, mutta koska ajateltiin, ettei kellokoneistoja ollut laajemmin käytössä ennen kuin noin 700 vuotta sitten, kello ei vaikuttanut todennäköiseltä vaihtoehdolta.

Erään Antikytheran laitetta käsittelevän artikkelin mukaan ”historiantutkijat eivät yleensä usko, että – – [noin 2000 vuotta sitten eläneillä kreikkalaisilla] olisi ollut tieteellisen tarkasti valmistettuja hammaspyöriä, jotka olisi tehty metallista ja koottu monimutkaisiksi voimansiirtokoneistoiksi”. Silti ajateltiin, että laite oli jonkinlainen astrolabi eli koje, jollaisia aikanaan käytettiin yleisesti leveysasteen määrittämiseen taivaankappaleiden asemien perusteella.

Monien mielestä hammaspyörästö oli kuitenkin niin monimutkainen, ettei se voinut olla kaksituhatta vuotta vanha. Niinpä he päättelivät, että se ei ollut alun perin ollut uponneessa laivassa. Toisaalta eräs tutkija esitti, että koje voisi olla tarunomainen Arkhimedeen rakentama planetaario, joka esitti tähtitaivaan liikkeitä. Ensimmäisellä vuosisadalla ennen ajanlaskun alkua eläneen Ciceron kuvauksen mukaan tuo planetaario oli mekaaninen pienoismalli, joka pystyi toistamaan Auringon, Kuun ja viiden paljaalla silmällä näkyvän planeetan liikkeet. Koska muiden teorioiden puolesta ei kuitenkaan ollut selviä todisteita, astrolabiteoria jäi vallitsevaksi näkemykseksi.

Tarkempaa tutkimusta

Vuonna 1958 laitetta tutki historian professori Derek de Solla Price, joka oli alkuaan opiskellut fyysikoksi mutta vaihtanut sittemmin alaa. Hän tuli siihen tulokseen, että laite pystyi laskemaan menneitä tai tulevia tähtitieteellisiä ilmiöitä, kuten seuraavan täydenkuun ajan. Hän oivalsi, että laitteen osoitintaulun kaiverrukset viittasivat päiviin, kuukausiin ja eläinradan merkkeihin. Hän oletti, että siinä oli ollut pyörivät osoittimet, jotka ilmaisivat taivaankappaleiden sijainnin eri aikoina.

Price päätteli, että suurin hammaspyörä kuvasi Auringon liikettä ja että yksi pyörähdys vastasi yhtä aurinkovuotta. Jos tähän pyörään liitetty toinen hammaspyörä kuvasi Kuun liikettä, näiden kahden pyörän hampaiden määrän keskinäisen suhteen pitäisi vastata antiikin kreikkalaisten käsitystä Kuun kiertoajoista.

Vuonna 1971 Price röntgenkuvasi laitteiston. Tulokset vahvistivat hänen teoriansa: laite oli monimutkainen tähtitieteellinen laskin. Price piirsi laitteen oletetusta toimintatavasta kuvan ja julkaisi havaintonsa vuonna 1974. Hän kirjoitti: ”Mitään tämän laitteen kaltaista ei ole säilynyt muualla. – – kaiken sen tiedon perusteella, joka meillä on hellenistisen ajan tieteestä ja tekniikasta, tällaisen laitteen olemassaolon olisi pitänyt tuntua mahdottomalta.” Omana aikanaan Pricen työ ei saanut ansaitsemaansa huomiota. Toiset kuitenkin jatkoivat tutkimuksia.

Uutta tietoa

Vuonna 2005 alussa mainittu asiantuntijaryhmä tutki laitetta huipputason tietokonekerroskuvauslaitteella, jolla siitä saatiin erittäin tarkkoja kolmiulotteisia röntgenkuvia. Niiden avulla laitteen toiminnasta saatiin uutta tietoa. Kun laitteessa olevaa nuppia pyöritettiin, ainakin 30 toisiinsa liittyvää hammaspyörää pyöritti kotelon etu- ja takapuolella olevien kolmen osoitintaulun osoittimia. Näin voitiin nähdä erilaisten jaksollisten tähtitieteellisten ilmiöiden, kuten auringon- ja kuunpimennysten, ajankohdat suhteessa nelivuotiskauteen, jonka kuluessa järjestettiin olympialaiset ja muita hellenistisiä kisoja. Näitä kilpailuja käytettiin yleisesti ajanlaskun perustana.

Miksi tällainen tieto oli merkityksellistä? Syitä oli useita. Tähtitiede oli tärkeää muinaisille kansoille, sillä Auringon ja Kuun liikkeisiin perustuvat kalenterit osoittivat, milloin kylvö tuli suorittaa. Lisäksi merenkulkijat määrittivät sijaintinsa tähtien avulla, ja tähtitieteelliset ilmiöt vaikuttivat merkittävästi kreikkalaisten yhteiskunnallisiin instituutioihin. Lisäksi oli vielä eräs syy, miksi tällainen tieto oli merkityksellistä.

”Muinaisille babylonialaisille pimennysten ennustaminen oli hyvin tärkeää, sillä niitä pidettiin pahoina enteinä”, kirjoittaa Antikytheran laitteen tutkijoihin kuuluva Martin Allen. ”Laite saattoi olla poliittinen väline, jonka avulla vallanpitäjät pystyivät pitämään alamaisensa hallinnassa. On jopa esitetty ajatus, että näitä laitteita varjeltiin sotilaallisina tai poliittisina salaisuuksina, ja sen vuoksi tietomme niistä ovat vähäisiä.”

Antikytheran laite todistaa ainakin sen, että kreikkalainen tähtitiede ja matematiikka, jotka perustuivat paljolti babylonialaisten pitkään perinteeseen, olivat paljon kehittyneempiä kuin voisi kuvitella. Nature-tiedelehdessä sanottiin asiasta: ”Muinainen Antikytheran laite ei pelkästään kyseenalaista käsityksiämme teknisen osaamisen välittymisestä aikojen kuluessa, vaan se antaa meille uusia näkökulmia itse historiaan.”

[Tekstiruutu s. 26]

KUKA LAITTEEN ON TEHNYT?

Antikytheran laite ei voinut olla ainoa laatuaan. ”Siinä ei näy virheiden jälkiä”, kirjoittaa Martin Allen. ”Kaikilla mekaanisilla yksityiskohdilla on tarkoituksensa. Siinä ei ole ylimääräisiä reikiä tai metalliosia, jotka viittaisivat siihen, että valmistaja muokkasi suunnitelmaa rakentaessaan laitetta. Tästä voidaan päätellä, että hän oli rakentanut vastaavia kojeita aiemmin.” Kuka tämän laitteen on tehnyt? Mitä hänen muille luomuksilleen tapahtui?

Uusimmissa tutkimuksissa on pimennyksiä ennustavasta osoitintaulusta löytynyt kuukausien nimet. Ne ovat korinttilaista alkuperää. Sen perusteella tutkijat ovat päätelleet, että laite valmistettiin ja sitä käytettiin tietyn kulttuurin piirissä. Nature-lehdessä sanotaan: ”Korinttilaiset siirtokunnat Luoteis-Kreikassa tai Syrakusassa Sisiliassa ovat vahvimmat ehdokkaat. Jälkimmäinen vaihtoehto viittaisi siihen, että perinne laitteiden rakentamisessa johtaa aina Arkhimedeeseen asti.”

Miksi muita tällaisia laitteita ei ole säilynyt? ”Pronssi on arvokasta, ja sitä on helppo käyttää uudelleen”, kirjoittaa Allen. ”Sen vuoksi pronssilöydöt antiikin ajalta ovat erittäin harvinaisia. Monet merkittävistä historiallisista pronssiesineistä onkin löydetty veden alta, mistä niitä ei saatu uudelleen käytettäväksi.” ”Meillä on vain tämä [kappale]”, eräs tutkija sanoo, ”koska se oli romunkerääjien ulottumattomissa.”

[Kaavio/Kuvat s. 25]

(Ks. painettu julkaisu)

Antikytheran laitteen toimintaperiaate

1. Etupuolen osoitintaulu näytti Kuun kiertoliikkeen vaiheet sekä Auringon ja Kuun asemat. Se näytti myös aurinkokalenterin mukaisen päivän ja kuukauden sekä Auringon (ja paljaalla silmällä nähtävien planeettojen) liikkeen suhteessa eläinradan tähdistöihin.

2. Takapuolen ylempi osoitintaulu näytti kuukuukausien, aurinkovuosien ja hellenististen kisojen välisen suhteen.

3. Takapuolen alempi osoitintaulu ennusti auringon- ja kuunpimennykset.

[Kuvat]

Edestä

Takaa

[Lähdemerkintä]

Molemmat kuvat: ©2008 Tony Freeth/Antikythera Mechanism Research Project (www.antikythera-mechanism.gr)

[Kuva s. 26]

Takapaneelin mahdollinen ulkoasu

[Lähdemerkintä]

©2008 Tony Freeth/Antikythera Mechanism Research Project (www.antikythera-mechanism.gr)

[Kuvien lähdemerkintä s. 24]

Kaikki kuvat: ©2005 National Archaeological Museum/Antikythera Mechanism Research Project (www.antikythera-mechanism.gr)