JON loi loistavan uran konsulttina Yhdysvalloissa. Hän oli jo nuorena miehenä matkustanut pitkin maailmaa ja ansainnut paljon rahaa. Hän asui vaimonsa kanssa kauniissa kodissa, ja he elivät mukavasti. Monien mielestä heillä oli asiat hyvin.

Kostas * valittiin runsaan 5000 hakijan joukosta 80 hengen ryhmään, joka otettiin koulutukseen erääseen huomattavaan eurooppalaiseen pankkiin. Muutamassa vuodessa hän nousi urallaan, kunnes hänestä viimein tehtiin tärkeän osaston päällikkö toisessa pankissa. Siinä vaiheessa kun hän jätti tuon paikan ja perusti oman yrityksen, hän ansaitsi vuodessa enemmän kuin moni ansaitsee koko elämänsä aikana. Hän tunsi saaneensa osakseen paljon hyvää.

Molemmat miehet ovat kuitenkin vakuuttuneita siitä, että on olemassa jotain parempaa kuin aineelliset rikkaudet. Jon toimii nykyään vapaaehtoisena raamatullisessa opetustyössä ja auttaa ihmisiä pääsemään lähemmäksi Jumalaa. ”Olen itse nähnyt ja kokenut, että aineellinen vauraus ei tuo onnellisuutta”, hän sanoo. ”Omaisuuden hankkiminen ja säilyttäminen vaatii niin paljon työtä, ettei aikaa jää paljon muuhun. Sitä vastoin Raamatun periaatteiden soveltaminen elämässä johtaa lukuisiin siunauksiin: se tuo muun muassa mielenrauhan ja hyvän omantunnon, ja avioliittokin tulee paljon paremmaksi.”

 Kostas on havainnut saman: ”Jumala ei halua meidän elävän aivan ylenpalttisessa rikkaudessa. Olen vahvasti sitä mieltä, että jos hän antaa meille jotain yli päivittäisten tarpeidemme, meillä on velvollisuus käyttää sitä hänen tahtonsa mukaisesti.” Kostas ja hänen perheensä alkoivat hiljattain opiskella vierasta kieltä voidakseen opettaa Raamatun periaatteita useammille ihmisille. Hän sanoo: ”Olemme huomanneet, että antaminen tekee meidät onnellisemmiksi kuin saaminen.” (Apostolien teot 20:35.)

Sekä Jon että Kostas ovat oppineet, että hengelliset siunaukset ovat paljon arvokkaampia kuin aineelliset rikkaudet. Harvardin yliopiston professori Daniel Gilbert kertoo, että mielenterveyden asiantuntijat ”ovat vuosikymmenien ajan tutkineet vaurauden ja onnellisuuden välistä suhdetta. Yleensä he ovat tulleet siihen tulokseen, että varallisuus lisää onnellisuutta silloin, kun se nostaa ihmisen suoranaisesta köyhyydestä keskiluokkaan, mutta ei juuri sen jälkeen.”

”Köyhyysrajan yläpuolella tulojen lisääntymisellä on yllättävän vähän vaikutusta ihmisen onnellisuuteen”, sanoi muuan tarkkanäköinen havainnoija. Viime vuosisadan alussa eräs toimittaja tajusi tämän haastatellessaan terästeollisuuden pioneeria Andrew Carnegiea, joka oli tuolloin maailman rikkaimpia miehiä. ”Ei minua kannata kadehtia”, hän sanoi toimittajalle. ”Mitä apua minulle on rikkaudestani? Olen kuusikymmenvuotias, eikä ruoansulatukseni toimi. Antaisin pois kaikki miljoonani, jos vain saisin takaisin nuoruuden ja terveyden.”

Toimittaja kertoi: ”Yhtäkkiä Carnegie kääntyi ja sanoi hiljaa, äänessään sanoin  kuvaamatonta katkeruutta ja pettymystä: ’Jos vain voisin, solmisin samanlaisen sopimuksen kuin Faust. Myisin ilomielin mitä tahansa saadakseni elää elämäni uudelleen.’” Samaan tapaan sanoi myöhemmin öljypohatta J. Paul Getty: ”Rahalla ei välttämättä ole mitään yhteyttä onnellisuuteen. Ehkä onnettomuudentunteeseen.”

Saatat hyvinkin olla yhtä mieltä Raamatun kirjoittajan kanssa, joka rukoili: ”Älä anna minulle köyhyyttä äläkä rikkautta. Anna minun syödä määräosani ruokaa, etten tule kylläiseksi ja suorastaan kiellä sinua ja sano: ’Kuka on Jehova?’ ja etten joudu köyhyyteen ja suorastaan varasta ja riko Jumalani nimeä vastaan.” (Sananlaskut 30:8, 9.)

Suuria rikkauksia koonnut muinaisen Israelin kuningas Salomo selitti: ”Minä tulin suuremmaksi, niin, suuremmaksi kuin kukaan, joka oli ollut Jerusalemissa ennen minua.” Silti hän sanoi: ”Kaikki oli turhuutta ja tuulen tavoittelua.” Toisaalta hän vakuutti: ”Jehovan siunaus rikkaaksi tekee, eikä hän lisää siihen mitään tuskaa.” (Saarnaaja 2:9–11; 5:12, 13; Sananlaskut 10:22.)

Todellinen, kestävä onnellisuus on siis selvästikin mahdollista vain jos tyydytämme hengelliset tarpeet. Jos panemme Jumalan ensi sijalle elämässä, saamme huomata, että kaikesta muustakin elämässä tulee rikkaampaa ja antoisampaa.

Voimme onneksi sanoa, että raha ei tule aina tuottamaan huolta. Raamatussa luvataan, että tulevaisuudessa tämä ahne ja riistävä kaupallinen maailma poistetaan pysyvästi (1. Johanneksen kirje 2:15–17). Jumala korvaa sen uudella asiainjärjestelmällä, jota hallitsevat vanhurskaat periaatteet. Maapallo muutetaan paratiisiksi, kuten Jumala alun perin tarkoitti luodessaan tänne ensimmäiset ihmiset. Mikä siunaus onkaan nähdä, kun onnellisuus, rauha ja rakkaus vallitsevat maan päällä! (Jesaja 2:2–4; 2. Pietarin kirje 3:13; 1. Johanneksen kirje 4:8–11.)

Elämä ei silloin ole ankaraa eikä ikävystyttävää. Hengellisten siunausten lisäksi Jumala suo aineellisia siunauksia, kun hän toteuttaa alkuperäisen tarkoituksensa ja ihmiset elävät ikuisesti paratiisimaassa. Voimme olla varmoja, että kaikilla on koti ja enemmän kuin kylliksi ruokaa sekä merkityksellistä työtä. Köyhyys juuritaan pois. (Psalmit 72:16; Jesaja 65:21–23; Miika 4:4.)

Kukaan, joka vilpittömästi uskoo Raamatun Jumalaan Jehovaan, ei tule pettymään (Roomalaisille 10:11–13). On siksi viisasta tavoitella nyt siunauksia, jotka ovat suurempia kuin rikkaudet (1. Timoteukselle 6:6–10).