Xikita nochi

Tlen kiualika

Tlayekankej, ¿nankinmachtiaj oksekimej tokniuan?

Tlayekankej, ¿nankinmachtiaj oksekimej tokniuan?

“Pampa nochi onka kauitl.” (ECLESIASTÉS 3:1)

1, 2. ¿Tlen kitaj tlayekankej itech circuito panoa itech miakej tlanechikolmej?

SE TLAYEKANKI itech circuito yikitlamis nechikol iuan tlayekankej tlen kiyekanaj tlanechikol. Ye sapanoa kinpatioita pampa chikauak tekitij. Uan noijki sekimej yikipiaj xiuitl, uan uelis yetoskiaj itatajuan. Pero onka se tlamantli tlen melauak kitekipachoa. Yikipia kanaj chikuase metstli okinmilui ma kinmachtikan oksekimej tokniuan. Ik non, axkan kinmiluia: “Nokniuan, ¿ken onankinpaleuijkej oksekimej tokniuan pampa okachi ma tekitikan itech tlanechikol?”. Se tlayekanki kijtoa: “Ayamo tikinpaleuiaj”. Uan oksekimej tlayekankej noijki ijkon kijtoaj.

2 Tla tejuatsin titlayekanki uelis noijki mitspanoa ken tokniuan. Miakej tlayekankej itech circuito kitaj miakej tlayekankej amo kinmachtiaj oksekimej tokniuan pampa okachi ma tlapaleuikan itech tlanechikol. Ma tikitakan tleka.

3. 1) Itech Biblia, ¿kanin techiluia tlayekankej moneki kinmachtiskej oksekimej? 2) ¿Tleka tinochtin moneki techtekipachos nin tlamantli? (Xikita tlajtoli tlen kiualika tlakxitlan.) 3) ¿Tleka sekimej tlayekankej amo majxiliaj kinmachtiskej oksekimej?

3 Tla tejuatsin titlayekanki, tikmati miak ipati xikinpaleui oksekimej. * (Xikita tlajtoli tlen kiualika tlakxitlan.) Noijki tikmatij moneki oksekimej tokniuan ma tlapaleuikan itech tlanechikolmej tlen axkan katej uan noijki tlen satepan yetoskej (xiktlajtolti Isaías 60:22). Biblia kijtoa tlayekankej moneki “kinmachtiskeh oksikimeh” (xiktlajtolti 2 Timoteo 2:2). Pero uelis ken titlayekanki amo timajxilia tikinmachtis oksekimej. ¿Tleka? Achto moneki tikinmaluis mokalchanejkauan uan noijki moneki titekitis. Noijki itech tlanechikol tikpia miak tekitl uan onka seki tlamantli tlen san niman moneki tikyektlalis. Pero noijki miak ipati xikxelo kauitl pampa tikinmachtis oksekimej. Ma tikitakan tleka.

XIKINMACHTI OKSEKIMEJ

4. ¿Tlen mokuayejyekoaj sekimej tlayekankej?

4 ¿Tleka sekimej tlayekankej amo majxiliaj kinmachtiskej oksekimej? Uelis kineltokaj itech tlanechikol onka okseki tlamantli tlen okachi ipati uan tlen san niman moneki kichiuaskej. Noso uelis mokuayejyekoaj amo itlaj kinpanos tokniuan tla amo kinmachtiaj oksekimej. ¿Melauak tlen mokuayejyekoaj? Onka seki tlamantli tlen san niman moneki kichiuaskej. Pero tla tejuatsin titlayekanki uan amo tikinmachtia oksekimej, satepan tlanechikol uelis tlajyouis.

5, 6. 1) ¿Tlen panos tla mili amo kipia atl? 2) ¿Tlen uelis panos tla tlayekankej amo kinmachtiaj oksekimej tokniuan?

5 Ximokuayejyeko itech nin tlamantli. Pampa mili kuali ma moskalti, ¿tlen okachi moneki? ¿Ma kitlalilikan pajtli noso atl? Ikaj uelis kijtos pampa mili kuali ma moskalti moneki ma kitlalilikan pajtli. Pero nin uelis kijtlakos. ¿Tleka? Pampa tla mili amo kipia atl satepan uelis uakis, uan nochi tomin uan tlen okichi amo itlaj ipati. ¿Tlen techmachtia nin?

6 ¿Tlen okachi moneki? ¿Ma kichiuakan nochi tlen onka itech tlanechikol? Noso ¿ma kinmachtikan oksekimej? Sekimej tlayekankej uelis kineltokaj okachi moneki ma tekitikan itech tlanechikol, pampa tla amo kichiuaskej tlanechikol tlajyouis. Uan okachi pampa Biblia kijtoa moneki kitaskej tlen okachi ipati (Filipenses 1:10). Pero tla tlayekankej kipiaj miak tekitl uan amo majxiliaj pampa kinmachtiskej oksekimej tokniuan, ¿tlen uelis panos? Ajsis tonal ijkuak itech tlanechikol amo yetoskej tokniuan akinmej uelis kichiuaskej nochi tekitl tlen onka itech tlanechikol.

7. ¿Ken moneki ma tikinmitakan tlayekankej akinmej kinmachtiaj oksekimej?

7 Tikinmachtis oksekimej sapanoa miak ipati. Uan tlayekankej akinmej kinekij kuali ma yeto tlanechikol, mochijchikauaj pampa kinmachtiskej oksekimej. Ijkon kiteititiaj kuali tlayekankej uan noijki kinpatioitaj itech tlanechikol (xiktlajtolti 1 Pedro 4:10). ¿Ken mopaleuia tlanechikol ijkuak tlayekankej kinmachtiaj oksekimej?

KUALI XIKTEKITILTI MOKAUITL

8. 1) ¿Tleka tlayekankej moneki ma kinmachtikan oksekimej? 2) ¿Tlen moneki kichiuaskej tlayekankej akinmej otlapaleuitoj itech okseki tlanechikolmej? (Xikita recuadro tlen itoka  “Se tekitl tlen moneki totoka kichiuaskej”.)

8 ¿Tleka moneki tlayekankej ma kinmachtikan oksekimej? Pampa akinmej kuali tlayekankej moneki kajsikamatiskej ika yolyamanilistli, ajsis kauitl ijkuak ayakmo uelis kichiuaskej tekitl tlen axkan kichiuaj (Miqueas 6:8). Uan noijki tlayekankej moneki kimatiskej se tonal uelis kinpanos itlaj tlen kichiuas ayakmo okachi ma tekitikan itech tlanechikol (Eclesiastés 9:11, 12; Santiago 4:13, 14). Uan noijki sapanoa kintlasojtlaj tokniuan itech tlanechikol, ik non, mochijchikauaj pampa kinmachtiskej oksekimej nochi tlen yejuan kimatij (xiktlajtolti Salmo 71:17, 18).

9. ¿Keman okachi monekis ma yetokan tokniuan akinmej kuali tlapaleuiskej?

9 Tlayekankej akinmej kinmachtiaj oksekimej sapanoa miak ipati pampa tlapaleuiaj okachi chikauak ma yeto tlanechikol. Tlapaleuiaj pampa oksekimej tokniuan ma tlapaleuikan itech tlanechikol pampa san sekan ma yetokan uan amo ma kikauakan toTajtsin Dios. Uan nin miak ipati axkan. Uan okachi miak ipati satepan ijkuak mochiuas ueyi tlajyouilistli (Ezequiel 38:10-12; Miqueas 5:5, 6). Ik non, tlayekankej, tla axkan amo nankinmachtiaj oksekimej, timechiluiaj ximochijchikauakan axkan xipeuakan xikinmachtikan oksekimej.

10. Pampa uelis kinpaleuiskej oksekimej, ¿tlen moneki ma kichiuakan sekimej tlayekankej?

10 Tikmatij tikpia miak tekitl itech tlanechikol. Ik non, uelis tikxelos seki kauitl pampa tikinmachtis oksekimej tokniuan (Eclesiastés 3:1). Tla ijkon tikchiuas, kuali tiktekitiltis mokauitl uan noijki tlanechikol mopaleuis.

XIKITA KEN UELIS TIKINPALEUIS

11. 1) ¿Tleka miak ipati tlen okijtojkej sekimej tokniuan tlayekankej tlen tlatlamantli inmialtepe? 2) Ijkon ken kijtoa Proverbios 15:22, ¿tleka moneki ma tikchiuakan ijkon ken kijtoaj oksekimej tlayekankej?

11 Miakej tokniuan kitaj ken kuali kinpaleuiaj oksekimej tokniuan. Amo yiuejkika otikintlajtlanijkej ken kichiuaj nin tekitl. * (Xikita tlajtoli tlen kiualika tlakxitlan.) Uan maski tlatlamantli inmialtepe uan maski tlatlamantli kinpanoa, nochtin okijtojkej seki tlamantli tlen melauak tlapaleuia uan tlen kinpaleuia nochtin yejuan. Nin techmachtia nochi tlen Biblia kijtoa tlapaleuia pampa ma tikinpaleuikan nochtin tokniuan maski san kanin yetoskej (1 Corintios 4:17). Ik non, axkan uan chikome timomachtiskej tlen okijtojkej tokniuan tlayekankej (Proverbios 15:22). Tikitaskej ken se tlayekanki uelis kichiuas nochi nin pampa kimachtis se tokni.

12. ¿Tlen moneki kichiuas tlayekanki, uan tleka?

12 Achto, tlayekanki moneki tekitis ika tlen kipia tokni itech iyolo. ¿Tleka? Ma tikitakan se neskayotl. Ijkuak se tlakatl kineki tlatokas, achto moneki ma kiyektlali tlali. ¿Tleka? Pampa ijkon okachi kuali moskaltis tlen kitokas. Noijki ijkon, ijkuak se tlayekanki moneki kimachtis se tokni, achto moneki kitas tlen kipia itech iyolo. ¿Tleka? Pampa ijkon tokni uelis okachi momachtis. ¿Uan ken uelis kipaleuis? Uelis kichiuas ken teotlajtojki Samuel.

13-15. 1) ¿Tlen okilui Jehová Samuel ma kichiua? 2) Samuel, ¿ken okimachti Saúl? (Xikita tlaixkopinal tlen ika peua tlamachtil.) 3) ¿Tleka tlayekankej moneki kitaskej ken Samuel okimachti Saúl?

13 Yikipia kanaj tres mil xiuitl, Jehová okinauati Samuel: “Mostla kanaj nin hora nimitstitlanilis se tlakatl tlen uits itech itlal Benjamín, uan moneki tikpejpenas ken tlayekanki itech noaltepe Israel” (1 Samuel 9:15, 16). Samuel okajsikamatki ye ayakmo kinyekanaskia israelitas uan Jehová okinekiaya ma kipejpena okse tlakatl ken tlayekanki. Ik non, Samuel omokuayejyeko ken uelis kipaleuiskia nin tlakatl.

14 Mostlatika Samuel okixmatki Saúl. Uan Jehová okilui: “Nin tlakatl tlen kinauatis noaltepe”. San niman Samuel okichi tlen omokuayejyeko pampa uelis motlapouiskia iuan Saúl. Okilui iuan ma tlakua uan okilui ma motlali kanin okachi okipiaya ipati uan okimakak nakatl tlen okachi kuali. Ijkuakon Samuel okilui okixelo pampa ye. Ijkuak otlakuajkej okilui Saúl san sekan ma yakan ikalijtik Samuel uan kualtsin omotlapouijkej ijkuak oyayaj itech ojtli. Ijkuak oajsitoj, otlejkokej ipan kali uan omotlapouijkej hasta ijkuak okochkej. Mostlatika Samuel okipejpenki Saúl, okixpipitso uan okilui okseki tlamantli. Satepan Saúl oyajki pampa yokimatiaya tlen omonekiaya kichiuas (1 Samuel 9:17-27; 10:1).

15 Samuel okipejpenki Saúl pampa ma tlayekana itech se ueyi altepetl. Melauak, okse tlamantli tikmachtiskej ikaj pampa ma tekiti ken siervo ministerial noso tlayekanki itech tlanechikol. Pero tla tlayekankej kitaj ken Samuel okipaleui Saúl, yejuan noijki uelis momachtiskej miak tlamantli. Ma tikitakan ome tlamantli.

KUALI XIKMACHTI UAN XIMOCHIUA IYOLIKNI

16. 1) ¿Tlen okimachili Samuel ijkuak okimatki israelitas okinekiayaj se ueyi tekiua? 2) ¿Tlen okichi Samuel ijkuak Jehová okinauati ma kipejpena Saúl?

16 Xikinmachti oksekimej uan xikchiua ika pakilistli. Ijkuak Samuel okimatki israelitas okinekiayaj se tlakatl ma yeto inueyi tekiua, omoyolkoko miak uan okimachili okixtopejkej (1 Samuel 8:4-8). Samuel amo okinekiaya kinmakas se ueyi tekiua. Ik non, Jehová eyi uelta okilui ma kinkaki israelitas (1 Samuel 8:7, 9, 22). Uan maski Jehová kinmakaskia se ueyi tekiua, Samuel amo ochauatik nion okualanki iuan akin yetoskia ueyi tekiua. Ijkuak Jehová okilui Samuel ma kipejpena Saúl, ye okichi ika miak yolpakilistli. Otetlakamatki amo san pampa Jehová okinauati, okichi pampa okitlasojtlaya Jehová.

Maski tikpia miak tekitl, xikxelo kauitl pampa tiyetos iuan tokni

17. 1) ¿Ken miakej tlayekankej kichiuaj ken Samuel? 2) ¿Ken momachiliaj tlayekankej?

17 Axkan miakej tlayekankej kichiuaj ken Samuel uan ika miak tlasojtlalistli kinmachtiaj oksekimej (1 Pedro 5:2). Ken yolkualmej, tlayekankej amo chauatij kinmakaskej tokniuan okseki tekitl itech tlanechikol. Tlayekankej kinmitaj tokniuan ken tlapaleuijkej akinmej sapanoa miak inpati (2 Corintios 1:24; Hebreos 13:16). Uan yolpakij kinmitaskej ken tokniuan kitekitiltiaj nochi tlen uelij pampa kinpaleuiskej tokniuan itech tlanechikol (Hechos 20:35).

18, 19. 1) ¿Tlen uelis kichiuaskej tlayekankej achto kinmachtiskej tokniuan? 2) ¿Tleka miak ipati ijkon ma kichiuakan?

18 Amo san xikmachti, noijki iuan ximouika. Ijkuak Samuel okixmatki Saúl, uelis san niman kitlaliliskia chiauak ipan itsonteko. Ijkuakon Saúl mochiuaskia ueyi tekiua pero amo kimatiskia tlen kichiuaskia. Pero Samuel okinek kuali kimachtis Saúl. ¿Ken okichi? Achto kipejpenaskia, san sekan otlakuajkej, onejnenkej, sapanoa omotlapouijkej uan san sekan okochkej. Achto Samuel okimachti Saúl, uan satepan okipejpenki ken ueyi tekiua.

Achto tikmachtiskej, moneki kuali iuan ma timouikakan (Xikinmita párrafos 18 uan 19)

19 Tejuatsin noijki ijkon uelis tikchiuas. Achto kuali ximouika iuan tokni akin tikneki tikmachtis. Ijkon tokni kuali momachilis monauak. Uan uelis tikchiuas miak tlamantli pampa uelis iuan timouikas uan ken kitaskej kanin tichanti. Maski tikpia miak tekitl, xikxelo kauitl pampa tiyetos iuan tokni. Ijkon tikteititis sapanoa tikpatioita (xiktlajtolti Romanos 12:10). Uan tokni sapanoa kipatioitas nochi tlen otikchi pampa tikmachtis.

20, 21. 1) ¿Tlen kichiua se kuali tlayekanki? 2) ¿Tlen timomachtiskej chikome?

20 Se kuali tlayekanki amo san kinmachtia oksekimej, noijki moneki ma kintlasojtla (xikita Juan 5:20). ¿Tleka miak ipati ijkon ma kichiuakan? Pampa tla tokni kita sapanoa tikpatioita, okachi kinekis momachtis (Proverbios 17:17; Juan 15:15).

21 Ijkuak yokichi nin tlamantli, axkan tlayekanki uelis kimachtis. ¿Ken uelis kichiuas? Chikome timomachtiskej tlen kichiuaj miakej tlayekankej pampa uelis kinmachtiskej oksekimej tokniuan.

^ párr. 3 Tlen axkan uan chikome timomachtiskej okachi kinpaleuis tlayekankej. Pero tinochtin moneki techtekipachos nin tlamantli. ¿Tleka? Pampa nin kinpaleuis tokniuan ma kimatikan moneki okachi ma tekitikan itech tlanechikol. Ik non, moneki tlayekankej ma kinmachtikan. Uan tlanechikol mopaleuia miak ijkuak onka miakej tokniuan akinmej uelis tlapaleuiskej.

^ párr. 11 Ninmej tlayekankej chantij itech uejueyij altepemej Australia, Bangladés, Bélgica, Brasil, Corea, Estados Unidos, Francia, Guayana Francesa, Japón, México, Namibia, Nigeria, Reunión, Rusia uan Sudáfrica.