Xikita nochi

Se letrero tlen miak ipati itech altepetl Brooklyn

Se letrero tlen miak ipati itech altepetl Brooklyn

Yikipiaj kanaj 40 xiuitl mojmostla mota se ueyi letrero (kanaj 4.6 metros) itech Kali kanin kinyekanaj iTlaixpantijkauan Jehová itech altepetl Nueva York, miakej tlaltikpaktlakamej kinpaleuia non pampa kiteititia tlen hora uan kox seua noso tlatotonia.

Eboni, akin ueli kita nin letretro, okijto: “Kuajkualtsin nikita itech noventana kox seua noso tlatotonia achto nias nitekititi. Okachi san niman niajsiti uan nikmati tlen nikmokentis”.

¿Ok ompa yetos nin ueyi letrero okse 40 xiuitl? Uelis ayakmo. Pampa iTlaixpantijkauan Jehová kinekij kichijchiuaskej ik noroeste kali kanin tekitiskej itech altepetl Nueva York, ik non, akinmej kimoaxkatiskej nin kali kistoskej kox kikauaskej ompa ma yeto nin letrero.

Yikipia kanaj setenta xiuitl okatka okseki tlajtolmej itech nin letrero. Pero ijkuak iTlaixpantijkauan Jehová okikojkej nin kali itech xiuitl 1969 okipatlakej tlen achto oijkuilitoka uan okitlalijkej tlen axkan mota.

Nin letrero moneki nochipa ma kiyektlalijtokan. Miakej tlaltikpaktlakamej yotekitikej pampa kiyektlaliskej, maski san tlen hora itlaj omonekiaya kiyektlaliskiaj.

Se tlakatl tlen otekitiaya yoak, okijto: “Se tlakatl tlen kiyekana noticias itech televisión onechnotski itech se yoak. Uan onechilui moneki nikyektlalis 15 segundos reloj tlen kipia nin letrero. Okinekiaya ma tikyektlalikan pampa itech non yoak motaskia itech televisión. Se tokni san niman okiyektlalito maski sapanoa okochisnekiaya”.

Ijkon ken panoti xiuitl, okachi kiyektlalijtiuij nin letreto. Se neskayotl, ik itech xiuitl 1985 okitlalijkej ma mota kox seua noso tlatotonia ika grados Celsius, achto san omoteititiaya ika grados Fahrenheit.

Uan itech xiuitl 2009, okinpatilikej tubos de neón tlen okipiaya ika seki diodos emisores de luz (LED) chichiltik tlen amo okachi patio. Nin okachi kuali mota, okachi uejkaua uan amo moneki kitekitiltiskej miak tomin, ik non, kitlatiaj kanaj $4,000 dólares itech se xiuitl. Axkan nin letrero amo okachi kitilana energía eléctrica uan mota chichiltik.