Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

¿Itikmatiya?

¿Itikmatiya?

¿Kenon yeuejkaui kimatiyaj kemanon peuaya se yenkuik xiuitl niman metstli?

HEBREOS akin chantiyaj ipan Tlajli tlen Jehová Okinmakak kipeualtiayaj se yenkuik xiuitl ijkuak tlaxoponiayaj noso tlaxotlayaj niman tokayaj, yejon nochiuaya ipan ken aman tikixmatij septiembre-octubre.

Hebreos kitekitiltiayaj Metstli para kimatiskiaj kech tonajli kipiaya se metstli. Niman kitekitiltiayaj Tonaltsintli para kimatiskej kech tonajli kipiaya se xiuitl. Niman ijkuak kitayaj ika Tonaltsintli niman Metstli xnonamikiyaj, kintlaliayaj okseki tonaltin noso okse metstli achto ika peuaskia okse yenkuik xiuitl. Niman ijkon, calendario konnamikiya ijkuak nonekiya tlatokaskej noso pixkaskej.

Jehová okijli Moisés ika xiuitl nonekiya peuas ipan metstli abib (noso nisán), tlen aman tikixmatij marzo-abril (Éx. 12:2; 13:4). Ipan yejon metstli, israelitas kipanoltiayaj se iluitl kampa kiuentlaliayaj cebada tlen kachtopa yokonpixkakaj (Éx. 23:15, 16).

Se ixtlamatki akin itoka Emil Schürer kijtoua: “Ijkin kitayaj tla ipan se xiuitl nonekiya kintlaliliskej seki tonaltin noso se metstli: iluitl Pascua nonekiya nopanoltis ipan metstli Nisán (14 de Nisán) ijkuak melak metstona. Niman yejuin nonekiya nochiuas ijkuak tonalko […]. Tla kitayaj ika Pascua nopanoltiskia achto ika peuas tonalko, kuakon kitlaliliayaj se metstli achto ika peuaskia metstli Nisán” (Historia del pueblo judío en tiempos de Jesús 175 a. C. - 135 d. C., traducción de J. Cosgaya y A. Piñero).

Iteixpantijkauan Jehová noijki ijkon kichiuaj para kimatiskej kemanon nopanoltis Conmemoración. Yejon nochiuani marzo noso abril ijkuak ipan calendario hebreo uetsi ipan 14 de Nisán. Melak uejkaujtipan ika kimijliaj iteixpantijkauan Jehová akin nemij ipan nochi tlaltikpaktli kemanon nopanoltis Conmemoración. a

Ipan yejuin tonaltin san noneki tikontaskej calendario niman ijkon tikmatiskej tlen tonajli tinemij. San ika, yeuejkaui hebreos ouijtika kitayaj kimatiskej kemanon peuaya niman tlamiya se metstli.

Ipan itonaluan Noé se metstli kipiaya 30 tonaltin (Gén. 7:11, 24; 8:3, 4). Sakin, ijkuak hebreos okichijchiujkej incalendario seki metstin xkipiayaj 30 tonaltin. Metstli peuaya ijkuak kemach uajnonextiaya Metstli, kijtosneki ijkuak yokajxiltijka 29 noso 30 tonajli de se metstli.

Sejpatsin David niman Jonatán okijtokej: “Mostla onyas [...] yenkuik metstli” (1 Sam. 20:5, 18). Tlen okijtokej kiteititiaya ika uajmostla peuaskia se yenkuik metstli. Tikitaj tej, ika ipan siglo once tlaltikpakchanejkej ikimatiyaj kemanon peuaya se yenkuik metstli. ¿Kenon kimatiyaj israelitas kemanon peuaya se yenkuik metstli? Yejon technankilia Misná, se libro kampa kijtoua tlen judios kichiuayaj niman tlen tlanauatiltin kinpiayaj. Ompa techijlia ika Sanedrín nosentlaliaya ika kualkan ipan tonajli 30 ipan metstli ijkuak nonekiya nopanoltis se iluitl niman ijkon kimatiskej kemanon peuas okse metstli. ¿Matikitakan kenon kichiuiliayaj?

Ika tlayoua, komintitlaniyaj sekimej tlakamej iyeualiujyan Jerusalén kampa ueliskiaj kitaskej Metstli. Niman ijkuak yejuin tlakamej kitayaj ika Metstli iuajnonextijtiaya nimantsin kominijliayaj Sanedrín. Ijkuak Sanedrín kitaya ika yejon melauak kiteijliayaj ika peuaskia se yenkuik metstli. ¿Niman tla tlamoxtentoya noso ayauiya? Kuakon, kijtouayaj ika yejon metstli kipiyaskia 30 tonaltin niman ika hasta uajmostla peuaskia on okse metstli.

¿Kenon kiteijliaya Sanedrín ika peuaskia se yenkuik metstli? Misná kijtoua ika tlatlatiayaj ipan Tepetl Olivos noso oksekan kampa nochimej ueliskia kitaskej. Sakin, xok tlatlatiayaj, san komintitlaniyaj sekimej tlakamej para makiteijlitij. Ijkon nochimej judíos akin chantiyaj Jerusalén noso oksekan, kimatiyaj kemanon peuaya se yenkuik metstli niman nochimej san se tonajli kipanoltiayaj iluitl.

Calendario judío tlen nikan uajlauj techpaleuiya matikasikamatikan tlenon más nochiuaya.

a Xkita La Atalaya del 15 de febrero de 1990, página 15, niman sección “Preguntas de los lectores” itech La Atalaya del 1 de noviembre de 1977.