Skip to content

Skip to table of contents

KAVEINGA TEFITO | FĒFĒ VAKAI ʻA E ʻOTUÁ KI HE TAÚ?

Vakai ʻa e ʻOtuá ki he Taú ʻi he ʻUluaki Senitulí

Vakai ʻa e ʻOtuá ki he Taú ʻi he ʻUluaki Senitulí

Naʻe fakamafasiaʻi ʻa e kakaí. ʻI he hangē ko ʻenau fanga kuí, naʻe ʻikai ha toe veiveiua ʻa e toutou lotu ʻa e kau Siu ʻi he ʻuluaki senitulí ki he ʻOtuá ki ha fakafiemālie, ka ʻi he taimi ko ení ko e kavenga fakamafasia mei he ʻEmipaea Lomá. Naʻa nau toki fanongo ai ʻo fekauʻaki mo Sīsū. Te ne fakamoʻoniʻi ko ia ʻa e Mīsaia naʻe tomuʻa talá? Naʻe ʻikai fakaʻohovale, ʻa e ʻi ai e tokolahi ‘naʻa nau ʻamanaki ko e tangata ko ení ʻa e tokotaha naʻe kotofa te ne fakahaofi ʻa ʻIsileli’ mei hono fakakavengaʻi ʻe he kau Lomá. (Luke 24:21) Ka naʻe teʻeki ai ke nau maʻu ha fakafiemālie. ʻI hono kehé, ʻi he 70 T.S., naʻe omi ʻa e kau tau Lomá ʻo fakaʻauha ʻa Selusalema mo hono temipalé.

Ko e hā naʻe hokó? Ko e hā e ʻuhinga naʻe ʻikai faitau ai ʻa e ʻOtuá maʻá e kau Siú, ʻo hangē ko ia naʻá ne fai ʻi he kuohilí? Pe ko e hā naʻe ʻikai ke ne fakaʻatā ai kinautolu ke nau faitau ke fakatauʻatāinaʻi kinautolu mei he fakamafasiá? Kuo liliu e vakai ʻa e ʻOtuá ki he taú? ʻIkai. Ka naʻe ʻi ai ha liliu fakaʻaufuli ʻi he kau Siú. Naʻa nau talitekeʻi ʻa e ʻAlo ʻo e ʻOtuá, ʻa Sīsū ko e Mīsaiá. (Ngāue 2:36) Ko ia ai, ʻi honau tuʻunga ko ha puleʻangá, naʻe mole honau vahaʻangatae makehe mo e ʻOtuá.—Mātiu 23:37, 38.

Ko e puleʻanga Siú mo e Fonua naʻe Talaʻofá naʻe ʻikai ke nau kei maʻu ʻa e maluʻi fakaʻotuá pe te nau futaʻaki ʻoku nau maʻu ʻa e poupou mo e tokoni ʻa e ʻOtuá ʻi he taimi taú. Hangē ko ia naʻe tomuʻa tala ʻe Sīsuú, ko e ngaahi tāpuaki ʻoku ō fakataha mo e hōifua ʻa e ʻOtuá kuo ʻave ia mei ʻIsileli fakakakano ki ha puleʻanga foʻou, ko ha puleʻanga fakalaumālie ʻa ia naʻe hiki ki mui ʻi he Tohi Tapú, ko e “ʻIsileli ʻa e ʻOtuá.” (Kalētia 6:16; Mātiu 21:43) Ko e fakatahaʻanga ʻo e Kau Kalisitiane kuo pani ʻe he laumālié naʻe fakamoʻoniʻi ko e ʻIsileli fakalaumālie ia ʻa e ʻOtuá. Hangē ko ia naʻe fakapapauʻi ʻi he ʻuluaki senitulí, naʻe tala ai kia kinautolu: “ʻI he taimi ní ko e kakai kimoutolu ʻa e ʻOtuá.”—1 Pita 2:9, 10.

Talu mei he ʻuluaki senitulí mo e hoko ʻa e kau Kalisitiané ko e ‘kakai ʻa e ʻOtuá,’ naʻe faitau ʻa e ʻOtuá ke fakatauʻatāinaʻi kinautolu mei he kavenga ʻa e kau Lomá? Pe naʻá ne fakangofua ke nau faitau ʻo fakafepaki? ʻIkai. He ko e hā? ʻI he taimi ʻoku faitau ai ʻa e ʻOtuá, ko ia pē ʻokú ne fili e taimi ke faitau aí ʻo hangē ko ia naʻe hā ʻi he kupu ki muʻá. Naʻe ʻikai faitau ʻa e ʻOtuá maʻá e kau Kalisitiane ʻi he ʻuluaki senitulí, pea mole ke mamaʻo haʻane fakangofua kinautolu ke nau kau ʻi he ngaahi tau fakamāmaní. ʻOku hā mahino, ko e ʻuluaki senitulí naʻe ʻikai ko ha taimi ia ki he ʻOtuá ke faitau ʻo fakafepakiʻi ʻa e fulikivanú mo e fakamamahí.

ʻIkai ko ia pē, ʻi he hangē ko e kau sevāniti ʻa e ʻOtuá ʻi he kuohilí, ko e kau Kalisitiane ʻo e ʻuluaki senitulí naʻa nau tatali ki he taimi ʻa e ʻOtuá ke fakangata ʻa e fulikivanú mo e fakamamahí. Lolotonga iá, naʻe ʻikai ke fakangofua kinautolu ʻe he ʻOtuá ke nau faitau ke fakafepakiʻi honau ngaahi filí. Naʻe fakamahino eni ʻe Sīsū Kalaisi ʻi heʻene faiakó. Ko e fakatātaá, naʻe ʻikai ke ne tala ki hono kau muimuí ke nau faitau, ka naʻá ne tala ange: “Hokohoko atu hoʻomou ʻofa ki homou ngaahi filí pea lotu maʻanautolu ʻoku nau fakatangaʻi kimoutolú.” (Mātiu 5:44) ʻI hono tomuʻa tala ʻa e taimi ʻe ʻohofi ai ʻe he kau tau Lomá ʻa Selusalema ʻo e ʻuluaki senitulí, naʻe fekauʻi ʻe Sīsū ʻene kau ākongá ke ʻoua ʻe nofo ke faitau kae hola—ʻo hangē ko ia naʻa nau faí.—Luke 21:20, 21.

Tānaki atu ki aí, ʻi hono fakamānavaʻi ʻa e ʻapositolo ko Paulá naʻá ne tohi: “ʻOua te mou faisāuni maʻamoutolu, . . . he kuo tohi: ‘ʻOku ʻaʻaku ʻa e sāuní; te u fai ʻe au ʻa e totongi fakafokí,’ ko e folofola ia ʻa Sihová.” (Loma 12:19) Naʻe hiki lea ʻe Paula ʻa e meʻa naʻe ʻosi folofola ki ai ʻa e ʻOtuá ʻi he Livitiko 19:18 mo e Teutalōnome 32:35 ʻi ha ngaahi senituli ki muʻa. Hangē ko ia kuo hā ʻi he kupu ki muʻá, ko e founga ʻe taha naʻe faisāuni ai ʻa e ʻOtuá ki hono kakaí ʻi he kuonga muʻá ko hono tokoniʻi kinautolu ke faitau ʻo fakafepakiʻi honau ngaahi filí. ʻOku fakahaaʻi ʻe he lea ʻa Paulá ko e vakai ʻa e ʻOtuá ki he taú kuo ʻikai liliu. ʻI he ʻuluaki senitulí, naʻe kei vakai ʻa e ʻOtuá ko e taú ko ha founga fakalao ia ke faisāuni ai maʻa ʻene kau sevānití pea fakangata ha founga pē ʻo e fakamamahí mo e fulikivanú. Kae kehe, naʻe moʻoni eni ʻi he kuohilí ko e ʻOtuá pē naʻá ne fili ʻa e taimi mo e faʻahinga ke kau he taú.

ʻOku hā mahino, naʻe ʻikai ke poupouʻi ʻe he ʻOtuá ʻa e faitau ʻi he ʻuluaki senitulí. Ka ʻoku fēfē ʻahó ni? Kuo fakangofua ʻe he ʻOtuá ha kulupu ʻo ha kakai he ʻahó ni ke nau kau atu ʻi ha tau? Pe ko e taimi eni ki he ʻOtuá ke kau mai ʻo faitau maʻa ʻene kau sevānití? Ka ʻoku fēfē vakai e ʻOtuá ki he taú ʻi he ʻahó ni? Ko e kupu fakaʻosi ʻi he ngaahi kupu hokohoko ko ení te ne tali ʻa e ngaahi fehuʻi ko ení.