Nuoret kysyvät:

Mitä jos vain tekisi lopun kaikesta?

Joka vuosi miljoonat nuoret yrittävät itsemurhaa. Tuhannet onnistuvat siinä. Nuorten itsemurhien yleisyyden vuoksi ”Herätkää!”-lehden julkaisijat pitävät tärkeänä käsitellä tätä aihetta.

”OTA – – minun henkeni. Parempi minun on kuolla kuin elää.” Kuka sanoi näin? Oliko se joku, joka ei uskonut Jumalaan, vai joku, joka oli kääntänyt selkänsä hänelle? Tai oliko se ehkä joku, jonka Jumala oli hylännyt? Ei. Sanat lausui harrasmielinen mutta tasapainonsa menettänyt Joona. * (Joona 4:3, vuoden 1992 kirkkoraamattu.) Raamatussa ei sanota, että Joona aikoi riistää itseltään hengen. Silti hänen epätoivoinen anomuksensa paljastaa vakavan seikan: toisinaan jopa Jumalan palvelija voi tuntea suunnatonta henkistä tuskaa (Psalmit 34:19).

Jotkut nuoret tuntevat niin äärimmäistä epätoivoa, että he eivät näe mitään syytä jatkaa elämäänsä. Heistä voi tuntua samalta kuin 16-vuotiaasta Laurasta *, joka sanoo: ”Minulla on vuosien ajan ollut masennuskausia. Mietin usein itsemurhaa.” Jos tunnet jonkun, joka on ilmaissut haluavansa riistää itseltään hengen, tai jos sinä itse olet harkinnut jotain sensuuntaista, mitä voit tehdä? Tarkastellaan ensin, miksi tällaisia ajatuksia voi tulla mieleen.

Epätoivon syitä

Miksi kukaan haluaisi riistää itseltään hengen? Syitä voi olla useita. Ensinnäkin elämme ”kriittisiä aikoja, joista on vaikea selviytyä”, ja monet nuoret tuntevat elämän paineet  hyvin ahdistavina (2. Timoteukselle 3:1). Myös ihmisen epätäydellisyys voi saada jotkut hautomaan erittäin kielteisiä ajatuksia itsestään ja ympäröivästä maailmasta (Roomalaisille 7:22–24). Joskus tämä johtuu huonosta kohtelusta. Toisinaan syy voi olla terveydellinen. Eräässä maassa arviolta yli 90 prosentilla itsemurhan tehneistä oli jokin mielenterveysongelma. *

Kukaan ei tietenkään ole suojassa vastoinkäymisiltä. Raamattukin sanoo, että ”koko luomakunta on yhdessä huokaillut ja ollut jatkuvassa tuskassa” (Roomalaisille 8:22). Tämä koskee myös nuoria. Esimerkiksi seuraavassa luetellut ikävät tapahtumat voivat vaikuttaa nuoriin erittäin voimakkaasti.

▪ Sukulaisen, ystävän tai lemmikkieläimen kuolema

▪ Perheriidat

▪ Huono koulumenestys

▪ Romanssin päättyminen

▪ Huono kohtelu (myös fyysinen tai seksuaalinen)

Jossain vaiheessa miltei jokainen nuori kohtaa yhden tai useamman edellä mainituista tilanteista. Miksi joillakuilla on paremmat eväät selviytyä niistä kuin toisilla? Asiantuntijoiden mukaan ne, jotka haluavat antaa periksi, tuntevat itsensä täysin avuttomiksi ja toivottomiksi. He toisin sanoen uskovat, etteivät he voi tehdä mitään tilanteen korjaamiseksi, eivätkä he näe minkäänlaista valoa tunnelin päässä. Tri Kathleen McCoy sanoi Herätkää!-lehdelle: ”Useinkaan nämä nuoret eivät todellisuudessa halua kuolla. He haluavat vain päästä tuskasta.”

Ei ulospääsytietä?

Saatat tietää jonkun, joka haluaa ”päästä tuskasta” – jopa niin hartaasti, että hän on ilmaissut haluavansa tehdä lopun kaikesta. Mitä sinä voit tehdä tällaisessa tilanteessa?

Jos ystäväsi on niin ahdistunut, että haluaa kuolla, kehota häntä hakemaan apua. Puhu sitten asiasta jollekin vastuuntuntoiselle aikuiselle, halusipa ystäväsi sitä tai ei. Älä mieti, pilaatko mahdollisesti ystävyytenne. Kertomalla asiasta jollekulle osoitat, että olet ”tosi toveri”, joka ”on syntynyt ahdingon varalle” (Sananlaskut 17:17). Saatat hyvinkin pelastaa ystäväsi hengen!

Entä jos sinulla itselläsi on ollut itsemurha-ajatuksia? ”Pyydä apua”, kehottaa McCoy. ”Kerro tunteistasi jollekulle – isälle, äidille tai muulle sukulaiselle, ystävälle, opettajalle, seurakunnan jäsenelle – jollekulle, joka välittää sinusta, suhtautuu sinuun vakavasti, kuuntelee sinua ja auttaa muita sinulle tärkeitä ihmisiä kuuntelemaan, mitä on sydämelläsi.”

Ongelmista kannattaa tosiaan puhua. Sinulla ei ole mitään menetettävää, mutta voit saada paljon. Otetaan esimerkki Raamatusta. Vanhurskas Job sanoi eräässä elämänvaiheessa: ”Sieluni todella inhoaa elämääni.” Mutta sitten hän jatkoi: ”Tahdon purkaa itseäni koskevat huoleni. Tahdon puhua sieluni katkeruudessa!” (Job 10:1.) Hän oli epätoivoinen, ja hänen täytyi saada puhua tuskastaan. Voit saada helpotusta ahdinkoosi uskoutumalla kypsälle ystävälle.

Ahdistusta kokevilla kristityillä on käytettävissään vielä eräs keino: he voivat kääntyä seurakunnan vanhinten puoleen (Jaakobin kirje 5:14, 15). Ongelmista puhuminen ei tietenkään saa niitä katoamaan. Se voi kuitenkin antaa suhteellisuudentajua, ja luotettavan ystävän tuki voi olla juuri sitä, mitä tarvitset löytääksesi käytännöllisiä ratkaisuja.

Tilanteet muuttuvat

Ahdistuksessa ollessa on hyvä muistaa, että näyttävätpä asiat nyt miten toivottomilta  tahansa, aikanaan tilanne muuttuu. Psalmista Daavid, joka niin ikään koki vastoinkäymisiä, rukoili: ”Olen uupunut huokailustani; kaiken yötä annan lepovuoteeni lainehtia, annan leposohvani tulvehtia kyyneleistäni.” (Psalmit 6:6.) Eräässä toisessa psalmissa hän kuitenkin kirjoitti: ”Sinä olet muuttanut suruni minulle tanssiksi.” (Psalmit 30:11.)

Daavid tiesi kokemuksesta, että ongelmat tulevat ja menevät. Jotkin niistä voivat kyllä näyttää ylivoimaisilta, ainakin nyt. Ole kuitenkin kärsivällinen. Tilanteet muuttuvat, usein parempaan suuntaan. Joskus tilanne voi helpottua aivan odottamattomalla tavalla. Toisinaan taas voit löytää selviytymiskeinon, jota et ollut osannut edes ajatella. Asian ydin on se, että ahdistavat ongelmat eivät pysy samanlaisina loputtomiin. (2. Korinttilaisille 4:17.)

Rukouksen voima

Kaikkein tärkein viestintätapa on rukoileminen. Voit rukoilla Daavidin tavoin: ”Tutki minut läpikotaisin, oi Jumala, ja tunne sydämeni. Koettele minua ja tunne levottomuutta herättävät ajatukseni ja katso, onko minussa mitään tuskan tietä, ja johdata minua määräämättömän ajan tiellä.” (Psalmit 139:23, 24.)

Rukous ei ole vain henkinen kainalosauva. Se on todellista viestintää taivaallisen Isän kanssa, joka haluaa, että ”vuodatamme sydämemme” hänelle (Psalmit 62:8). Mietihän seuraavia Jumalaa koskevia perustotuuksia:

▪ Hän on selvillä kaikista ahdinkoosi johtaneista olosuhteista (Psalmit 103:14).

▪ Hän tuntee sinut paremmin kuin sinä itse (1. Johanneksen kirje 3:20).

▪ ”Hän huolehtii” sinusta (1. Pietarin kirje 5:7).

▪ Uudessa maailmassaan hän ”pyyhkii pois kaikki kyyneleet” silmistäsi (Ilmestys 21:4).

Terveyssyitä

Kuten edellä todettiin, itsetuhoiset ajatukset juontuvat usein jostakin sairaudesta. Jos näin on sinun tapauksessasi, älä häpeä etsiä apua. Jeesuskin sanoi, että sairaat tarvitsevat lääkäriä (Matteus 9:12). Monet sairaudet ovat hoidettavissa, ja hoidon ansiosta olo voi kohentua huomattavasti!

Raamattu lupaa, että Jumalan uudessa maailmassa ”yksikään – – ei sano: ’Minä olen sairas.’” (Jesaja 33:24.) Yritä sitä ennen selviytyä elämän vaikeuksista parhaasi mukaan. Saksalainen Heidi teki näin. Hän kertoo: ”Joskus masennus oli niin syvää, että halusin vain kuolla, mutta hellittämättömän rukoilemisen ja lääkärinhoidon ansiosta elämäni on taas raiteillaan.” Sama voi pitää paikkansa sinun tapauksessasi! *

Nuoret kysyvät -palstalla tarkastellaan myöhemmin sitä, miten selviytyä veljen tai sisaren itsemurhasta.

Lisää Nuoret kysyvät -palstan kirjoituksia englanniksi verkko-osoitteessa www.watchtower.org/ype

[Alaviitteet]

MIETITTÄVÄKSI

▪ On sanottu, että itsemurha ei poista ongelmia; se vain siirtää ne jollekin toiselle. Miten tämä pitää paikkansa?

▪ Kenelle voisit puhua, jos tunnet voimakasta ahdistusta?

 [Tekstiruutu/Kuva s. 29]

VANHEMMILLE

Joissakin osissa maailmaa nuorten itsemurhat ovat hälyttävän yleisiä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa itsemurha on 15–25-vuotiaiden kolmanneksi yleisin kuolinsyy, ja kahden viime vuosikymmenen aikana itsemurhien määrä kaksinkertaistui 10–14-vuotiaiden keskuudessa. * Suurimmassa vaarassa ovat nuoret, joilla on mielenterveysongelmia, jotka ovat yrittäneet itsemurhaa aiemmin tai joiden perheessä joku on tehnyt itsemurhan. Nuoren itsetuhoisista aikeista kertovia varoitusmerkkejä voivat olla muun muassa seuraavat:

▪ Perheestä ja ystävistä syrjään vetäytyminen.

▪ Syömis- ja nukkumistottumusten muuttuminen.

▪ Kiinnostuksen menettäminen asioihin, joista aiemmin on nauttinut.

▪ Selvä muutos persoonallisuudessa.

▪ Huumeiden tai alkoholin väärinkäyttö.

▪ Rakkaiden tavaroiden antaminen pois.

▪ Kuolemasta puhuminen tai siihen liittyvissä aiheissa viipyminen.

Tri Kathleen McCoy sanoi Herätkää!-lehdelle, että suurimpia virheitä, mitä vanhemmat voivat tehdä, on jättää tällaiset varoitusmerkit huomiotta. Hän sanoo: ”Kukaan ei halua uskoa, että oman lapsen asiat olisivat huonosti, joten jotkut vanhemmat kieltävät koko asian. He ajattelevat, että lapsella nyt vain on sellainen vaihe elämässään ja se menee ohi tai että hän tapansa mukaan hieman liioittelee. On vaarallista ajatella näin. Kaikkiin varoitusmerkkeihin tulee suhtautua vakavasti.”

Ei ole häpeä etsiä apua lapselleen, jos tämä on syvästi masentunut tai hänellä on jokin muu mielenterveysongelma. Jos vanhemmat epäilevät, että nuori hautoo itsemurhaa, asiaa kannattaa kysyä häneltä itseltään. Se että itsemurhasta puhuminen kannustaisi ryhtymään sanoista tekoihin, on väärä käsitys. Monet nuoret ovat helpottuneita, kun vanhemmat ottavat asian puheeksi. Jos siis nuori myöntää ajatelleensa itsemurhaa, vanhemman on otettava selville, onko hän tehnyt suunnitelmia sitä silmällä pitäen, ja jos on, miten yksityiskohtaisia ne ovat. Mitä tarkempia suunnitelmat ovat, sitä nopeammin tilanteeseen on puututtava. *

Ei pidä odottaa, että masennus katoaa itsestään. Ja vaikka se näyttäisikin menevän ohi, ongelmaa ei välttämättä ole ratkaistu. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan tämä vaihe on kaikkein vaarallisin. ”Vakavasti masentunut nuori voi olla liian lamaantunut toteuttaakseen itsemurha-aikeitaan”, sanoo McCoy. ”Kun masennus hellittää, hänellä voi olla riittävästi voimia suunnitelmansa toteuttamiseen.”

On tosiaankin traagista, että epätoivo saa jotkut nuoret harkitsemaan henkensä riistämistä. Kun vanhemmat ja muut vastuuntuntoiset aikuiset kiinnittävät valppaasti huomiota varoitusmerkkeihin ja reagoivat niihin, he voivat ”puhua lohduttavasti masentuneille sieluille” ja osoittautua turvapaikaksi nuorille (1. Tessalonikalaisille 5:14).

[Alaviitteet]

[Kuva s. 28]

Kaikkein tärkein viestintätapa on rukoileminen.